Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin toukokuussa yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia, kertoo Finanssiala tiedotteessaan. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 219 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin toukokuussa kaikkiin päärahastoluokkiin.
Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 154 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 106 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 352 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 16 miljoonaa euroa.
Eniten sijoittettiin kuitenkin lyhyen koron rahastoihin, 592 miljoonaa euroa.
| milj. EUR | Nettomerk. toukokuu 2026 | Nettomerk. vuoden alusta | Pääoma 31.05.2026 |
|---|---|---|---|
| Osakerahastot | 154 | -248 | 96 397 |
| Yhdistelmärahastot | 106 | 746 | 45 570 |
| Pitkän koron rahastot | 352 | 1 770 | 44 733 |
| Lyhyen koron rahastot | 592 | 927 | 22 252 |
| Vaihtoehtoiset rahastot | 16 | -17 | 9 553 |
| YHTEENSÄ | 1 221 | 3 178 | 218 504 |
Vuoden alusta selvästi eniten nettomerkintöjä ovat keränneet pitkän koron rahastot, 1 770 miljoonaa euroa. Osakerahastot ovat puolestaneet menettäneet nettopääomia 248 miljoonaa euroa.
Korkosijoittajalle toukokuu tarjosi kohtuullisia tuottoja. Kuukauden alussa pitkät korot nousivat mutta kääntyivät loppukuuta kohti laskuun.
Vaikka keskuspankkien ohjauskorot pysyivät Yhdysvalloissa ja Euroopassa ennallaan, keskuspankkien viestinnässä korostui aiempaa suurempi huoli inflaatioriskien voimistumisesta. Yrityslainojen riskilisät pysyivät kapeina suhteessa aiempien vuosien tasoihin, mikä korosti yleisen korkotason muutosten merkitystä tuottojen muodostumisessa.
Lähes kaikki korkorahastojen alaluokat keräsivät pääomia
Finanssiala ry:n (FA) johtavan asiantuntijan Mariia Somerlan mukaan toukokuu oli rahastosijoittajalle tuottoisa kuukausi: myönteinen markkinakehitys näkyi laaja-alaisesti rahastojen nettomerkinnöissä.
Nordea Fundsin toimitusjohtaja Josefin Degerholm pitää toukokuuta myönteisenä kuukautena ja kertoo nettomyynnin olleen vahvaa.
”Hyviä myyntilukuja saatiin laajasti niin lyhyen koron rahastoista, euroalueen valtionlainoihin sijoittavista rahastoista kuin globaaleista osakerahastoista. Kaikkien muiden omaisuuslajien paitsi osakerahastojen nettomerkinnät olivat plussalla.”
Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin toukokuussa pääasiassa globaalisti, Pohjois-Amerikkaan, Suomeen ja Tyynenmeren alueelle sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 420 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin Euroopasta, kehittyviltä markkinoilta ja toimialoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 267 miljoonaa euroa.
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kaikkiin alaluokkiin, globaalisti valtioriskiin sijoittavia rahastoja lukuun ottamatta, yhteensä 352 miljoonaa euroa.
Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 7,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla.
Mitä ovat lyhyen koron rahastot?
Lyhyen koron rahastot ovat sijoitusrahastoja, jotka sijoittavat varansa rahamarkkinoiden lyhytaikaisiin korkoinstrumentteihin. Käytännössä tämä tarkoittaa valtioiden, kuntien, pankkien ja yritysten liikkeeseen laskemia velkapapereita, joiden juoksuaika on tyypillisesti alle vuoden. Tällaisia ovat esimerkiksi sijoitustodistukset, yritystodistukset ja valtion velkasitoumukset.
Rahaston tuotto syntyy näiden papereiden korosta. Koska sijoituskohteiden maturiteetti eli jäljellä oleva laina-aika on lyhyt, korkoriski jää matalaksi. Toisin sanoen rahaston arvo heiluu vähän, vaikka markkinakorot muuttuisivat.
Juuri tästä syystä lyhyen koron rahastoja pidetään yhtenä vähäriskisimmistä rahastoluokista. Niitä käytetään usein pankkitalletuksen vaihtoehtona tai paikkana, jossa rahaa voi pitää väliaikaisesti odottamassa muita sijoituksia.
Vastapainona matalalle riskille tuotto-odotus on vaatimaton ja seuraa pitkälti lyhyitä markkinakorkoja, kuten euriboria. Matalan koron aikana tuotto voi kulujen jälkeen painua jopa miinukselle.
Erona pitkän koron rahastoihin on nimenomaan tuo maturiteetti: pitkän koron rahastot sijoittavat pidempiaikaisiin joukkovelkakirjoihin, jolloin sekä tuottomahdollisuus että korkoriski kasvavat.
