Tuore sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakenneuudistus eli sote-päätös ja meneillään oleva kuntauudistus saattavat syventää asuntomarkkinoiden alueellista kahtiajakoa, arvioi Sp-kodin toimitusjohtaja.
Sp-kodin toimitusjohtajan Antti Toivasen mukaan jo nyt Suomen asuntomarkkinat ovat alueellisesti jakautuneet kasvukeskuksiin ja syrjäseutujen muuttotappioalueisiin.
”Jos kuntalaisten tarvitsemat palvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, keskittyvät yhä harvemmalle paikkakunnalle, syrjäseutujen taantuminen kiihtyy ja asunnonomistajien eriarvoisuus lisääntyy entisestään”, Toivanen arvioi Sp-Kodin lehdistötiedotteessa.
Ongelmia niin syrjäseuduille kuin kasvukeskuksiinkin
”Asian merkitys on isompi kuin on osattu arvioida. Syrjäseuduilla alkaa olla yhä enemmän alueita, joilla ei ole markkinoita vanhoille asunnoille. Kun asuntoa ei saa kaupaksi, se on käytännössä arvoton, vaikka suurin osa ihmisen omaisuudesta olisi siinä kiinni. Tämä vaikeuttaa työntekijöiden muuttoa työn perässä.
Eikä tilanne ole kaikilta osin kasvukeskuksienkaan edun mukaista.
Kasvukeskuksissa taas kysynnän koveneminen nostaa asuntojen hintoja ja paljon puhuttu kohtuuhintaisen asumisen tavoite jää toteutumatta”, Toivanen toteaa.
Toivasen mukaan kasvukeskuksissa tilanne voi pahimmillaan johtaa siihen, että niihin ei voida rakentaa kipeästi kaivattua uudistuotantoa, koska korkeat hinnat lamauttavat kuluttajien kysynnän. Toinen vaihtoehto on, että vanhojen asuntojen hintojen epäterve hinnannousu hyydyttää asuntokauppaa ja heikentää talouden elpymistä.
Kehysriihen päätökset ja asuntomarkkinoiden epätasapaino
Asuntomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa, sillä tarjonta on kysyntään nähden moninkertainen. Sp-Kodin mukaan esimerkiksi helmikuussa 2014 käytettyjä asuntoja oli myynnissä 47 500 kappaletta, mutta kauppoja tehtiin vain 4 300. Viime vuonna tehtyjen asuntokauppojen määrä putosikin peräti 15 prosenttia edellisvuodesta.
Kehysriihen säästöpäätökset eivät ole omiaan palauttamaan kysynnän ja tarjonnan tasapainoa.
Kehysriihessä päätettiin mm. kiristää energiaverotusta 120 miljoonaa euroa, korottaa yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron ala- ja ylärajoja sekä pienentää asuntolainan korkovähennysoikeutta 5 prosenttiyksikköä vuosittain niin, että asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna 2018. Kaikki nämä toimet nostavat omalta osaltaan asumisen hintaa, Sp-Koti toteaa.
”Asuntolainan korkovähennysoikeuden pienennykset eivät tässä korkotilanteessa tee merkittävää lovea asuntovelallisten kukkaroon, mutta kaikkien päätösten kokonaisvaikutusta on vielä vaikea arvioida. Säästöpankin viimesyksyisessä Säästämisbarometrissa jo kuusi kymmenestä vastaajasta piti asumista liian kalliina omiin tuloihinsa verrattuna. Ja nyt siis asunnonomistajat joutuvat jälleen erilaisten veronkiristysten kohteeksi. Asumisen hinta vain jatkaa nousuaan”, Toivanen summaa.
