Moni jarruttelee ja epäröi sijoitusasioiden äärellä. Listasin tähän 3 uskomusta tai syytä, joihin vedoten sijoittamiseen eri ryhdytä tai sitä arkaillaan.
Pyrin myös kumoamaan näitä ajatusmalleja ja tarjoamaan niille vaihtoehtoisia näkemyksiä ja toimintatapoja. Jokaiseen olen myös itse enemmän tai vähemmän aikanaan syyllistynyt ja kerronkin samalla omista ajatuskuluistani ja niissä tapahtuneista muutoksista.
“Ei ole ylimääräistä rahaa sijoituksiin tai säästämiseen”
Monesta saattaa tuntua, ettei omasta taloudesta jää enää ylimääräistä säästöön tai sijoituksiin laitettavaksi, vaan kaikki menee elämiseen. Etenkin, jos kuukauden lopulla kurkataan tilin saldoa, tämä saattaakin olla tilanne. Ja vaikka tulot kasvaisivatkin, helposti myös kulutus kasvaa ihan samassa tahdissa. Saattaa muodostua käsitys, etteivät rahat riitä mihinkään ylimääräiseen, kuten sijoituksiin, oli tilipussi minkäkokoinen hyvänsä.
Muistan, kun itse aloitin ensimmäistä kertaa rahastosäästämisen joskus reilut 10 vuotta sitten. Arvelin tuolloin, että pystyn säästämään rahastoon juuri ja juuri 50-100 € kuukaudessa. Nyt jälkeenpäin tuntuu ihan hullulta, miten en ymmärtänyt, että olisin hyvin voinut työssäkäyvänä säästää 300-500 euroakin, jos olisin hieman suitsinut muuta kulutustani ja jättänyt vaikka viikonloppurientoja vähemmälle.
Ajatukseni jostakin syystä oli, että tilille pitää jäädä reilusti ylimääräistä, jotta sitä voi alkaa sijoittelemaan. Vasta myöhemmin opin, että säästöön tai sijoitukseen menevät rahat pitää siirtää heti pois tililtä polttelemasta. Ja laittaa vaikka vähän reilummallakin kädellä, sopeuttaen sitten kuukauden muu rahankäyttö jäljelle jäävään. Rahan puute esteenä jollekin asialle on monesti uskomus tai tekosyy pikemmin kuin tiukka tosiasia. Ainakin kannattaa keskittyä pohtimaan sitä, miten voisi mahdollistaa sijoittamisen, ennemmin kuin selitellä miksi ei voi.
Kun taloustilanne on niukka, pitää tarkemmin pysähtyä puntaroimaan haluaako jotain pientä kivaa nyt heti vai kasvaneet tuotot tulevaisuudessa, joilla voi saada jo jotain paljon parempaa? Monesti on halutessaan mahdollisuus löytää tasapaino näidenkin väliltä. Elää taloustietoista, mutta hyvää elämää nyt, laittaen silti hieman rahaa samalla poikimaan sitä tulevaisuuden hyvää elämää ja unelmien toteutusta varten.
Tiedän omasta kokemuksesta, että myös hyvinkin pienistä tuloista voi säästää / sijoittaa, mutta se vaatii muun kulutuksen tarkistamista ja jatkuvaa priorisointien tekemistä. Kulutuksen suitsiminen tai lisätienestien hankkiminen on usein ehtona sille, että säännölliseen sijoitustoimintaan pääsee kiinni. Itse saan tänä päivänä vain murto-osan rahaa siitä, mitä parhaimmillaan tienasin, mutta pystyn silti laittamaan hiukan sijoituksiin.
Jos tulot ovat pienet, voi miettiä onko mahdollista hankkia lisätienestejä esimerkiksi vuokraamalla jotain jo omistamaansa. Tai voiko myydä pois tarpeetonta tavaraa/omaisuutta, jotta saa alkupääoman sijoittamisen aloittamiseen. Fiksut toimet sijoittamisen ja säästämiseen suuntaan voivat myös viitoittaa polkua ulos niukkuudesta.
“Sijoittaminen on vaikeaa ja sitä pitää opiskella vuosikausia”
Aloittelijalle tulee helposti olo, että sijoittaminen on monimutkaista ja pitää pystyä omaksumaan valtava määrä tietoa, ennen kuin uskaltaa rahojaan alkaa laittaa muualle kuin pankkitilille.
Tottahan se onkin, että markkinoiden liikkeiden ja eri sijoitustuotteiden ymmärtämiseen menee kyllä helposti tovi jos toinenkin. Tietoa ja opastusta aiheeseen on onneksi paljon saatavilla ja niitä kannattaa toki kahlata läpi, kun miettii omia sijoituskohteitaan. Liika varmistelu ja jäätyminen tietomassojen äärelle voi kuitenkin estää toiminnan aloittamisen. Oma osaaminen kasvaa vain tekemällä. Joskus niitä huonojakin päätöksiä ja valintoja tulee tehdyksi ja se kuuluu asiaan.
Jos sijoitusasioiden opettelu ja seuraaminen ei liiemmin kiinnosta tai sille ei tunnu olevan aikaa, on varminta aloittaa sijoittamalla johonkin oman itsen kannalta helppoon ja ymmärrettävään. Sen kartoittamiseksi, mikä tällainen tuote on, pitää kuitenkin nähdä hieman vaivaa. Kaikkea talouden mekanismeista ja kurssien liikkeistä ei siis kuitenkaan tarvitse alussa tietää. Jotkut rahastotuotteet (kuten indeksirahastot) voivat olla helppo tapa päästä liikkeelle, samalla voi sitten vähitellen kasvattaa tietämystään sijoitusasioista. Mahdollisuuksia ja tuotteita erilaisille sijoittajaprofiileille, myös noviiseille, on jo tarjolla melkoinen määrä.
Itse aloitin rahastosäästämisen ilman sen kummempaa aiheeseen perehtymistä ja ymmärrystä. Menikin vuosia ennen kuin aloin vähän syvällisemmin kiinnostua rahan logiikasta ja sijoittamisesta mahdollisuutena edistää vapaampaa elämäntyyliä, asiaa josta olin alkanut unelmoida.
Tuolloin pääasialliseksi kiinnostuksen kohteekseni muodostui asuntosijoittaminen, jota pidin ymmärrettävänä ja konkreettisena sijoitusmuotona kaltaiselleni “tavalliselle pulliaiselle”. Opiskelin aihetta noin vuoden verran ennen ensimmäisen sijoitusasunnon ostoa.
Mahdollisuus oman varallisuuden kasvattamiseen tai kadottamiseen kyllä jännästi lisää motivaatiota aiheen opiskeluun ja alan seurantaan, vaikka aluksi tuntuisi, että omaksuttavaa asiaa on aivan liikaa. Mitä enemmän rahaa aikoo investoida, sitä enemmän se kannustaa opiskelemaan investointikohdetta.
Itse seuraan talousasioita ja lueskelen sijoittamisesta etenkin netistä suht säännöllisesti, mutta aihe on vain yksi teema kiinnostuksen kohteissani. Pidän itseäni talousfiksusta toiminnasta kiinnostuneena ihmisenä, jolle sijoittamisasiat ovat yksi mauste elämäntyyliä rakentavassa kokonaissopassa.
Sijoittamista voi ja kannattaakin teoriatasolla opiskella alan kirjoja, blogeja ja nettisivustoja lukemalla, keskustelufoorumeilla keskustelemalla, podcasteja kuuntelemalla, youtube -videoita katsomalla tai valmennuksiin osallistumalla. Toinen puoli oppimista tapahtuu käytännön (ja mahdollisesti kantapään) kautta oppimalla. Mikään ekonomi tai sijoitusguru ei siis tarvitse olla, maalaisjärki ja kiinnostus omiin raha-asioihin on monesti jo riittävä lähtökohta.
Jostain pitää aina aloittaa ja aloittaa kannattaa yleensä heti, juuri niistä helpoimmista sijoitustuotteista. Tietyt oppirahat tulee yleensä jossain vaiheessa maksettavaksi. Itselläni esimerkiksi on yksi rahasto tipahtanut yli puolet hankinta-arvostaan, samoin joitain kompastuskiviä ja tuoton nakertajia on sijoitusasuntojen kanssa tullut eteen. Mutta tietyt riskit pitääkin hyväksyä kun hommaan lähtee mukaan. Ja aika korjaa tiettyjä heilahteluja, kunhan malttaa odottaa.
“Sijoittaminen ei motivoi, sillä tuotot ovat jossain vuosikymmenten päässä”
Kun sijoittamisen aloittamista pohtii, saattaa mielessä käydä, ettei keskivertoiset 5-10 % tuotot tunnu kaiken vaivan, odotuksen taikka riskin arvoisilta. Tai kuulostaako mikään seuraavista tutulta?
- “Jos vain pitäisi rahat pankkitilillä ja nipistäisi kulutuksesta lisää säästötilille laitettavaksi, eikö se olisi helpompaa ja turvallisempaa?”
- “Elämä on nyt, eikä vuosikymmenten päästä”
- “Olisi pitänyt aloittaa jo paljon nuorempana, että hyötyisi kunnolla korkoa korolle -efektistä”
Itse aikanaan ajattelin, että haluan nauttia elämästä nyt, eikä kaukana tulevaisuudessa siintäneet “ehkä -tuotot” paljoa motivoineet. Nykyään käsitän, että voin nauttia nyt ja saada silti tuottoja tulevaan.
Se, että korkoa korolle -periaate alkaa toimia vasta ajan mittaan, eikä heti huomenna ei tarkoita, etteikö aika kuluisi huomisesta eteenpäinkin ja säästetyt/ sijoitetut rahasummat vähitellen vääjäämättä kasvaisi. Vuodet senkun vierivät, niin kuin hyvin tiedämme ja parasta on, jos siitä saa muutakin iloa, kuin syvenevät naururypyt. Eli rahaa on hyvää laittaa muuallekin kuin pankkitilille ja kulutukseen.
Vaikka aika siis onkin sijoittajan ehkä paras ystävä, ei se tarkoita, etteikö mitään tuottoja voisi kotiuttaa jo aiemminkin, esim. jo 2-5 vuoden säteellä. Osingot tuovat pientä säännöllistä kassavirtaa, samoin mahdollisesti sijoitusasunnosta saatavat vuokratulot. Lähtökohtaisesti kuitenkin pitää olla isompia summia sijoittaa kerralla, jos havittelee nopeita tuottoja. Itselläni jotkin rahastotuotot ovat olleet vuositasolla 20-30 % luokkaa, mutta kun sijoitettu summa on ollut pieni, ei suurikaan tuottoprosentti ei tässä kohtaa juuri lämmitä.
Asuntosijoittamista pidetään pitkän tähtäimen sijoituksena, mutta mielestäni se mahdollistaa usein hyvät tuotot omalle pääomalle etenkin suurta velkavipua käyttämällä jo lyhyemmälläkin tähtäimellä. Jos siis kaikki menee hyvin: asunnon arvo nousee, korot pysyvät kohtuullisina ja vuokrat tulevat maksetuksi. Aina on mahdollista, että joku tai jotkut näistä tekijöistä pettää ja oman pääoman tuotto voi kääntyä jopa negatiiviseksi. Eli riskitön kuvio ei ole kyseessä. Valotan hyvin yksinkertaistetulla esimerkillä asiaa.
Ajatellaan, että omaa pääomaa laitettu 80 000 euron sijoitusyksiöön 10 % eli 8000 € ja pankkilainaa saatu loput 90% eli 72 000 €. Asuntoa vuokrataan niin, että vuokra kattaa kaikki asunnosta koituvat kulut. Kolmen vuoden päästä asunto myydään 90 000 €:lla. Tuona aikana myös velan määrä on lainanlyhennysten myötä pudonnut 62 000 euroon. Saat siis myyntitilanteessa 28 000 euroa “käteen”, josta maksat pääomaveroa 10 000 euron tuotto-osuudelta, 3000 €. Käteen jää vielä 25 000 €, josta poislaskettuna oma alkupääoma 8000 €, on itselle jäävä tuotto on sangen mukava 17 000 €. Summasta pitää toki vielä vähentää varainsiirtovero ja rahoituskulut, mutta jokatapauksessa omalle pääomalle muodostunut tuotto on varsin kelvollinen kolmessa vuodessa.
Toinen vaihtoehto asuntosijoittamisessa lyhyen aikavälin tuottoon on flippaaminen, eli peruskuntoisen kohteen remontointi ja myynti selvällä voitolla, joko heti remontin tai parin vuoden vuokra-ajan jälkeen.
Itse olen ajatellut asuntosijoittamista hieman eri kulmasta kuin mitä tavallisesti neuvotaan tehtävän. Asunnot eivät ole minulle mikään eläkepäivien turva tai lisätienesti, vaan hankin asunnot siksi, että tarvittaessa voin jo suhteellisen lyhyenkin ajan jälkeen (esim. 5 vuotta) kuluttua myydä asunnon ja kotiuttaa tuotot.
Omalla kohdallani tämä merkitsee vapaamman elämän mahdollistamista. Jo 20 000 euron nettotuotto kattaisi parin vuoden ajalta elämiskuluni maailmalla. En varmaankaan käytännössä laittaisi kaikkea rahaa suoraan elämiseen, mutta siis periaatteessa sijoitukseni tarjoavat minulle vapaita vuosia rakentaa rauhassa pientä yritystoimintaa ja kokeilla erilaisia asioita palkkatyön ulkopuolella. Osan tuotosta varmasti uudelleen sijoittaisin toisenlaisiin kohteisiin.
Eli vaikka aika onkin parhaita vipuja oman pääoman kasvattamiselle, voi sijoittamisesta saada iloa ja hyötyä jo ennenkin kuin vuosikymmen tai kaksi on kulunut. Rahasto-osuuksia voi kotiuttaa aina tarpeen tullen, osingot juoksevat, asuntosijoituslainat antavat pankin kanssa sovittaessa pelivaraa omaan talouteen ja mm. verovähennysmahdollisuudet lisääntyvät, joten on sijoittamisesta on etuja ihan ensimmäisistä vuosista lähtien.
Sijoitustoiminta tarjoaa näin jännityksen ja riskien ohella myös lukuisia mahdollisuuksia sekä pitkän että lyhyen tähtäimen hyötyihin, eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa.
Tiiviin paketin taloustietoisuutta ja vinkkejä budjetilla matkaamiseen tarjoaa Nippu kuntoon -Taloustietoisen reissaajan opas.
Tiedoksi lukijoille: Artikkeli sisältää linkkejä SalkunRakentajan markkinointikumppanin sivuille. SalkunRakentaja-sivusto voi saada kumppanilta mahdollisesti myyntikomissioita.
