Sijoituspalvelutalo FIM on tarkastellut uusimmissa Sijoitussuositukset-raportissaan Helsingin pörssin 25 suurimman yhtiön suhteellista arvostusta niin kutsutun ylisuurten tuottojen -mallin avulla.
Mallin avulla FIM laski näille yhtiöille osakeriskipreemion. Riskipreemiossa verrataan osakkeiden tuottomahdollisuuksia suhteessa korkotasoon. Mitä korkeampi riskipreemio, sitä edullisempia osakkeet ovat olettaen, että tulosennusteet ja pidemmän aikaväli oletukset ovat ”oikeita”.
FIM:n laskelmien mukaan Suomen markkinan osakeriskipreemio on nyt noin 6,8 prosenttia. ”Suomen osakemarkkinan riskipreemio on pysytellyt selvästi keskimääräistä korkeammalla tasolla kurssien noususta huolimatta, sijoituspalvelutalo toteaa.
Lisäksi osakkeiden riskipreemiot ovat nousseet hieman korkojen osalta, mutta osakkeiden osalta taso on silti edelleen suhteellisesti selvästi korkeammalla. Esimerkiksi korkeariskisten High yield -yrityslainojen riskipreemio on alle kaksi prosenttia.
”Koska osakemarkkinoiden riskipreemio on noussut korkealle, nykyinen arvostus kestää melko paljon huonoja uutisia yrityksiltä tai vaihtoehtoisesti selvää korkotason nousua”, FIM toteaa.
FIM:n mukaan asetelmat Helsingin pörssin osakkeille ovat arvostuksen osalta positiiviset ja talouden kuvan perusteella neutraalit tai positiiviset. ”Korkojen nousu liittyy usein talouden aktiviteetin kiihtymiseen, joten korkea osakemarkkinan riskipreemio viittaa hyvään suojaan inflaatiota ja korkojen nousua vastaan.
Talouden suhdannekuva onkin kääntynyt osakkeiden kannalta positiiviseksi ja korkosijoitusten kannalta negatiiviseksi.
Sijoittajan suhdannekellon viisaria siirrettiin taaksepäin kiihtyvään kasvuun, joka hyödyttää hyödykkeitä ja on huono velkakirjoille: pic.twitter.com/q70r5TWrtH
— FIMsyke (@FIMsyke) 16. marraskuuta 2016
Eikös valtioiden lainojen korot ennemmin laske kun markkinoilla sijoittajat arvioi valtion talouden ja taloudellisten toimien edellytysten kasvavan/paranevan=talouden kiihtyvän?? Mitä paremmin valtiolla menee sen helpompi saada halvemmalla rahaa.. Riski defaultille pienenee, niin korkokin samalla..
Valtionlainojen luottotappioriski on jo nyt alhaalla. Se johtuu esim. EKP:n toimista. Keskuspankki on ostanut euroalueen ”kriisimaiden” bondeja ja näin nostanut niiden hintaa ja laskenut korkoa.
Nyt jos EKP jossain vaiheessa vähentää osto-ohjelmaansa, syntyy korkoihin paineita nousta. Jos talouskasvu kiihtyy, joutuu keskuspankki nostamaan ohjauskorkoa, mikä heijastuu myös markkinakorkoihin. Talouskasvukaan ei poista sitä tosiasiaa, että euroalueella on maita, joiden valtionvelka on kestämättömällä tasolla. Jos EKP ei tukisi ostoillaan näiden maiden valtionlainojen noteerauksia, olisi korko selvästi korkeampi.