Bruttokansantuote, investoinnit, vienti, kulutus…kaikki mittarit osoittavat Suomessa nyt koilliseen.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 1,2 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Kuitenkin työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi vuoden 2016 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna peräti 2,7 prosenttia.
Volyymi tarkoittaa tietoa, josta hintojen muutosten vaikutukset on poistettu.
Bruttokansantuote, vuosineljänneksittäin viitevuoden 2010 hintoihin (mrd. euroa)
Vienti ja investoinnit kasvussa
Ilahduttavaa on myös se, ettei talouskasvu ole enää pelkästään kotimarkkinoiden varassa. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä viennin volyymi kasvoi puolestaan viisi prosenttia edellisestä neljänneksestä ja vajaat yhdeksän prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti väheni yhden prosentin edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi vajaat neljä prosenttia vuodentakaisesta.
Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä puolitoista prosenttia edellisestä neljänneksestä ja reilut kolme prosenttia vuodentakaisesta. Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit kasvoivat neljä prosenttia edellisestä neljänneksestä ja yhdeksän prosenttia vuodentakaisesta.
Ekonomistit hehkuttavat talouslukuja
Twitterissä on kommentoitu positiivisia talouslukuja. ”Historiallinen hetki tänään. Suomi kiri Ruotsin ohi BKT-kasvussa”, toteaa Aktian pääekonomisti Heidi Schauman. Myös Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju vertaa kasvulukuja naamurimaahan. ”Sekin ihme nyt nähtiin että Suomen talouskasvu on Ruotsia nopeampaa: 2,7 % Suomi, 2,2% Ruotsi.”
Vaikka kasvu on vihdoin käynnistynyt, finanssikriisiä edeltäneeseen bruttokansantuotteen määrään on Kangasharjun mukaan vielä matkaa.
”Suomi jätti taantuman samana päivänä kuin nykyinen Sipilän hallitus vannoi virkavalansa. Siitä lähtien kasvu on ollut keskimäärin 2,1 prosentin vuodessa. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu kiihtyi 2,7 prosenttiin, mikä on vauhdikkainta sitten vuoden 2011 ja pitkästä aikaa jopa Ruotsin kasvua nopeampaa. Saavutus sinänsä!”, Kangasharju toteaa Nordean lehdistötiedotteessa.
”Jos talouskasvu jatkuu samana, mitä se on ollut vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen jälkeen, saavutamme finanssikriisiä edeltäneen huipun ensi vuoden kuluessa”, Kangasharju ennustaa.
Suomen talouden kohisevasta kasvusta kohistaan. Tässä vielä perussyy Euroopan #kasvu’kärjeksi nousulle. Yksityisen sektorin veto. #uusinousu pic.twitter.com/QzW5hWMTxp
— Jussi Ahokas (@ahokasjaj) 1. kesäkuuta 2017
Historiallinen hetki tänään. Suomi kiri Ruotsin ohi BKT-kasvussa.#harvinaistaherkkua pic.twitter.com/aY6Nq9QSNJ
— Heidi Schauman (@SchaumanHeidi) 1. kesäkuuta 2017
Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011 Suomen tavaraviennin määrä on nyt kasvanut kovempaa kuin vientimaiden teollisuustuotanto. pic.twitter.com/rde6fKrEk4
— Ville Kaitila (@VilleKaitila) 1. kesäkuuta 2017
Sekin ihme nyt nähtiin että Suomen talouskasvu on Ruotsia nopeampaa: 2,7 % Suomi, 2,2% Ruotsi. ?
— Aki Kangasharju (@AkiKangasharju) 1. kesäkuuta 2017
Milloin vuodesta 2008 ammottanut #BKT-kuoppa saadaan vihdoin umpeen? Lue @AkiKangasharju’n ennuste asiaan https://t.co/gq2lUVRtgn #talous pic.twitter.com/hIa2Im5BFN
— Nordea Suomi (@Nordea_FI) 2. kesäkuuta 2017
