Itseajavat autot – uhka vai mahdollisuus?

Itseajavat autot tulevat muuttamaan maailmaa.  Nykyisellään auton osto on klassinen esimerkki huonosta sijoituksesta. Auton arvo tippuu nopeasti ja autojen keskimääräinen käyttöaste on ainoastaan 8 prosenttia. Kiertotalous pyrkii maksimoimaan tuotteiden kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään ja omistuksen muuttaminen palveluksi on tässä kohti keskeisessä osassa.

Tulevaisuudessa autolleen ei tarvitse etsiä parkkipaikkaa. Auto jättää sinut työpaikkasi eteen ja lähtee hoitamaan asioita. Se käy lataamassa itsensä, ajaa itsensä huoltoon tarvittaessa ja lopun aikaa se ajaa taksia. Tällöin autojen käyttöaste nousee, autojen lukumäärä laskee, ja auton omistamisesta tuleekin sijoitustoimintaa.

Toinen vaihtoehto on, että tulevaisuuden robottitaksit ovat puhtaasti yritysten omistuksessa ja tällöin vastaavan sijoituksen voi tehdä robottitakseja omistavaan yritykseen.

Niin tai näin, robottitaksit tulevat ennemmin tai myöhemmin ja tämän voi nähdä kahdella eri tavalla.

Itseajavat autot vievät työpaikat

Yksi vaihtoehto on kaikin keinoin pyrkiä vastustamaan vääjäämätöntä muutosta viimeiseen asti. Pyritään pitämään kuljetusalan työntekijät ikuisesti töissä toimenkuvaa muuttamatta. Kuljetuskustannukset säilyvät entisellään ja tulevat olemaan paljon korkeampia verrattuna muihin maihin, mutta saammepa pidettyä entiset työpaikat.

On hyvä muistaa, että kehitteillä ei ole ainoastaan itseajavia henkilöautoja, vaan myös kuorma-autoja ja jopa rekkoja.

Itseajavien autojen vapauttamista pohtiessa ei valitettavasti voi pelkästään keskittyä olemassaoleviin työpaikkoihin. Syytä onkin kysyä, että jos pääsisi syntymään sellainen tilanne, että Saksassa tai Ruotsissa saisi käyttää itseajavia autoja, mutta Suomessa ei, niin mikä olisi sen seuraus?

Kuinka todennäköistä olisi, että kansainväliset yritykset siirtäisivät tuotantoaan Suomeen? Olisiko liiketaloudellisesti kestävää pitää nykyinen tuotanto Suomessa, jos ainoastaan kilpailijamailla olisi käytössään vuorokauden ympäri tuottavaa työtä tekevää ajokalustoa, jolle ei tarvitsisi maksaa sunnuntaikorvauksia tai ylityölisiä?

Itseajavat autot ovat mahdollisuus

Toinen vaihtoehto on nähdä itseajavat autot ja robottitaksit mahdollisuutena. Itseajavien autojen markkinoiden on arveltu olevan kooltaan 42 miljardia vuonna 2025 ja 77 miljardia vuonna 2035.

Itseajavien autojen markkinassa ei ole kyse pelkästään itseajavista henkilöautoista. Kyse on myös kaikista niistä toiminnoista, jotka rakentuvat itsenäisesti ajavien autojen ympärille. Alla olevassa esimerkissä on japanilaisen Robot Taxin esimerkki siitä miten tieto kulkee.

Itseajavalla autolla ei pelkästään voi kuskata ihmisiä, vaan ravintolaruokaa, päivittäistavaroita ja niin edelleen. Verkkokaupat lataavat tavarat itseajavan auton kyytiin, ravintolat lataavat annoksensa kulkemaan suoraan asiakkaalle ja kaupoista saa ruokakassit suoraan kotiovelle.  Siinä on kehitystyötä tarjolla monelle yrittäjälle.

Mikä voisi olla Suomen osuus?

Uuden teknologian kehittämiseen tarvitaan pääomaa ja osaamista. Kumpaakin löytyy isoista kansainvälisistä yrityksistä. Suomestakin löytyy osaamista ja yhteistyön kautta tätä osaamista on mahdollista hyödyntää. Yhtenä esimerkkinä on Rolls Roycen panostus itseajavien laivojen kehittämiseen Suomessa.

Samanaikaisesti on kuitenkin tärkeää tunnistaa Suomen rajalliset resurssit. Japani on tuomassa vuoden 2020 olympialaisiin tuhansia itseajavia takseja. Japani näkee itseajavien autojen olevan avainasemassa ratkaistassa syrjäseutujen ikääntyvän ikäluokan kuljetustarpeita. Eurooppalaiset autonvalmistajat aikovat lanseerata itseajavat taksit kolmen vuoden sisään. Googlesta alkunsa saanut Waymo testaa jo miten itseajavat taksit toimivat käytännössä.

Vaikka Suomessa on monta työtöntä on myös viisasta tunnistaa mihin resurssit riittävät ja mihin ne eivät riitä. Suomalaisen startup-yrityksen on yksin haastavaa lähteä kilpailemaan amerikkalaisten, eurooppalaisten ja aasialaisten yritysten kanssa itseajavan auton kehitystyössä.

Toisaalta Suomessa on poikkeuksellisen haastava ilmasto runsaine lumisateineen. Se tekee siitä myös houkuttelevan testiympäristön. Houkutteleva testiympäristö, yhdistettynä korkeaan koulutukseen ja entistä alempaan yhteisöveroon voisivat toimia houkuttimena kansainvälisille teknologiayrityksille. Suomi on muita maita edellä myös lainsäädännöllisesti, koska vuonna 1982 uudistettu tieliikennelaki ei sisällä sanaa ”kuljettaja”.

Lainsäädäntöä ei siis tarvitse uudistaa itseajavia autoja varten ja tieliikenteen turvallisuusvirasto Trafi toivottaisikin Googlen kaltaiset yritykset tervetulleeksi Suomen kaduille tekemään testiajoja ja Trafi aikoo markkinoida Suomen testimahdollisuuksia myös kansainvälisesti. Tämä on esimerkillistä toimintaa.

Itseajavat autot ovat jo nyt varsin turvallisisa. Nykyisen Waymon, eli entisen Googlen, kehittämää autoa oli jo vuosi sitten testattu lähes kolmen miljoonan kilometrin edestä. Kolareita oli syntynyt 13 kappaletta, joista yksikään ei johtunut itseajavan auton tekemästä virheestä. Se viittaa siihen, että itseajavat autot ovat jo nyt ihmisten ajamia autoja turvallisempia.