Oletko kuullut tehokkaista markkinoista ja siitä miten haastavaa on löytää indeksin vuodesta toiseen voittava sijoitusstrategia?
Ehkäpä syynä on se, että ihmisellä on rajallinen kapasiteetti käsitellä tietoa. Ihminen on hyvä tekemään päätöksiä rajattuun tietomäärään perustuen, mutta kun tiedon määrää lisätään tarpeeksi alkaa ihminen tekemään virheitä. Koneet taas tekevät sitä parempia päätöksiä, mitä enemmän dataa niillä on käytössään.
Shakissa on rajattu määrä vaihtoehtoja, mutta tekoälyn saavuttamat voitot Go-pelissä ovat saaneet peliä pelanneilta ihailua aikaiseksi. Tekoäly pelaa samaa peliä eri tavalla kuin ihminen. Tekoäly on tuonut Go-peliin uusia siirtoja ja tietäessään voittavansa se alkaa pelaamaan ”huonommin” varmistaakseen voittonsa. Voisiko tekoäly pärjätä myös salkunhoidossa ihmistä paremmin?
Osakemarkkinoilta on kerättynä suuri määrä dataa, joten tekoälyllä on sikäli hyvät lähtökohdat pärjätä salkunhoitajana. Katsastetaan kuitenkin ensin miten tekoäly eroaa perinteisestä kaupankäyntiohjelmistosta.
Näin tekoäly eroaa perinteisestä algoritmista
Tietokoneet ovat tehneet markkinoista entistä tehokkaampia. Arbitraasi voidaan tietokoneiden avulla hyödyntää niin nopeasti, että ihminen ei välttämättä ehdi huomata ilmaista rahantekomahdollisuutta ennen kuin se on jo hyödynnetty ja poistunut markkinoilta.
Perinteinen algoritmi kuitenkin toimii ymmärrettävästi. Se laskee eri kauppapaikkojen välisiä hintaeroja siten kun ihminenkin tekisi. Kone vain tekee sen paljon nopeammin.
Moderni tekoäly puolestaan perustuu keinotekoisiin neuroverkkoihin, jotka koostuvat joukosta keinotekoisia aivosoluja sisältäen synapsi-, summaaja- ja aktivaatiofunktion. Keinotekoisten neuroverkkojen rakenne siis muistuttaa ihmisten aivoja.
Näitä neuroverkkoja voidaan opettaa esimerkiksi näyttämällä niille 10 000 koiran kuvaa ja 10 000 kuvaa jossa ei ole koiraa. Neuroverkko ikäänkuin päättelee tästä itse mistä koiran tunnistaa, sen sijaan että tietokoneeseen ohjelmoitaisiin koiran tuntomerkit. Verkot voivat olla myös monikerroksisia. Tällöin ensimmäisen kerros havannoi koiran kuvaa, kun taas toinen kerros havainnoi ensimmäisen neurokerroksen reaktiota koiraan.
Moderni tekoäly salkunhoitajana
Saksalainen tutkimusryhmä sai aikaan merkittäviä tuloksia, antamalla tekoälyn myydä lyhyeksi osakkeita joiden se odotti laskevan ja ostamalla osakkeita joiden se odotti nousevan. Kaupankäyntikulut huomioiden tekoäly pääsi 1992 – 2015 välisen ajan historiallisessa datassa 73 prosentin vuosituottoon, kun indeksi tuotti samaan aikaan ainoastaan yhdeksän prosenttia vuodessa.
Tekoäly on erityisen tehokas kriisiaikoina, jolloin tunteet ja taloustilanne tekee ihmisten sijoitustoiminnasta erityisen haastavaa. Vuoden 2008 finanssikriisin keskellä tekoäly olisi tuonut 681 prosentin tuoton ja vuoden 2000 teknokuplan aikana 545 prosentin tuoton.
Lukemat ovat huimia, mutta kannattaa muistaa, että kyse on sitten kuitenkin historiallisesta datasta, vaikka tekoäly kokeissa tulevaisuutta ennakoikin.
Moderni tekoäly aidossa kaupankäynnissä
Seeker-sivuston mukaan tekoälyä kuitenkin hyödynnetään myös oikeassa sijoitustoiminnassa. Aidyia Limited on kehittännyt tekoälypohjaisen hedge-rahaston. Tekoäly pystyy lukemaan uutisia useilla eri kielillä, analysoimaan taloudellista dataa, sekä tunnistamaan ja ennakoimaan markkinoiden trendejä. Tämän pohjalta tekoäly tekee sijoitukset.
Systeemin kehittäjien mukaan tekoäly pystyy operoimaan täysin itsenäisesti ilman ihmisten apua. Tämä on merkittävää myös kulujen kannalta, sille hedge-rahastojen liittyvät salkunhoitopalkkiot ovat tyypillisesti merkittävän kokoisia.
Myös Sentient Technologies ja Redellion Research ovat tuomassa tekoälyn osakemarkkinoille.
Luonnollisesti hedge-rahastot eivät halua kertoa liikaa yksityiskohtia siitä miten ne ovat tekoälyään kehittäneet, jotain kuitenkin.
Liikaa ei haluta kertoa, sillä mitä enemmän teknologiaa hyödynnetään, sen tehokkaammiksi markkinat muuttuvat ja sen pienempi hyöty teknologian käyttämisestä seuraa.
Saksalaisen tutkijat huomasivat, että tekoäly toimi paremmin vanhemmalla datalla. Tutkijat olettavat syyn olevan siinä, että kaupalliset toimijat ovat käyttäneet tekoälyä enenemissä määrin omassa kaupankäynnissään.
Näin maallikkona yksi asia ihmetyttää: jos markkinalla toimii runsaasti tekoälyjä, niin eivätkö ne syö toistensa mahdollisuuksia.
Eli niillä ei vastassaan olekaan ihminen, vaan tekoälyjen armeija.
Vai onko tähän ratkaisuna se, että tekoälyt on rakennettu eri lailla, ja kykenevät muuttumaan salamannopeasti kilpailutilanteen muututtua?