Ekonomisti Roger Wessmanin mukaan Suomen hyvinvoinnin kasvun kannalta on järkevää pitää ovet avoimena ja Suomi houkuttelevana yhä liikkuvammalle työvoimalle.
Wessmanin mukaan yksi merkittävä haaste Suomen talouden kasvulle viime vuosina on ollut työikäisen väestön supistuminen. Huipuistaan työikäisten osuus kokonaisväestöstä on supistunut yli 5 prosenttia.
Työikäisten osuus väestöstä pienenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan nykyisestä 64 prosentista 59 prosenttiin vuoteen 2030 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.
”Työikäisten määrän kasvulla on selkeästi kuitenkin merkitystä talouden kasvumahdollisuuksiin. Maksimaalinen talouskasvu jota voidaan saavuttaa on alhaisempi, jos työvoima supistuu”, ekonomisti toteaa blogissaan.
Suomi on jäänyt jälkeen mm. siinä että työikäisen väestön osuus on supistunut 5 % @liberafi https://t.co/90Dl8Ss0xu pic.twitter.com/W07CbY01XL
— Roger Wessman (@WessmanRoger) 6. heinäkuuta 2017
Suomessa työikäisen väestön supistuminen on ollut muita maita ripeämpää. Taloudesta puhuttaessa Suomea verrataan usein Ruotsiin ja Saksaan. Ruotsissakin työikäisten osuus kokonaisväestöstä on pudonnut, joskin ei yhtä reippaasti, Wessman muistuttaa. Kuitenkin Saksassa työikäisten osuus on viime vuosina jopa kääntynyt nousuun, vaikka saksalaisetkin ikääntyvät ripeätä vauhtia.
Miksi Suomen työikäisen väestön osuus koko väestöstä laskee kilpailijamaita nopeammin?
Selittävänä tekijänä on Wessmanin mukaan ennen kaikkea kiihtynyt työperäinen maahanmuutto erityisesti Saksassa.
”Ulkomaisten työntekijöiden osuus työvoimasta on viime vuosina kasvanut ripeätä vauhtia. Nyt jo joka kymmenes työntekijä Saksassa on ulkomaalainen. Turvapaikkahakijoiden raju kasvu 2015 selittää korkeintaan pienen osan tästä kehityksestä. Turvapaikanhakijoita ymmärtääkseni lasketaan mukaan väestöön vasta jos ja kun ne ovat saaneet pysyvän oleskeluluvan.”
Suomessakin ulkomaisten osuus työvoimasta on – ennen kaikkea virolaisten ansiosta – kasvanut, mutta paljon hitaammin kuin Saksassa tai Ruotsissa. Suomessa ulkomaisten työntekijöiden osuus on tällä hetkellä vain noin kolme prosenttia, kun se Ruotsissa on yli kuusi prosenttia ja Saksassa jo 11 prosenttia.
Wessmanin mukaan on toki luontevia syitä miksi työperäinen maahanmuutto Suomeen on suhteellisen alhainen. ”Etäinen sijainti ja kielimuuri ovat esteinä. Sitä suuremmalla syyllä meidän on kuitenkin syytä miettiä, millä muilla keinoin voimme tehdä suomesta houkuttelevan maan työntekijöille maailmassa, jossa kynnys siirtyä töihin toiseen maahaan on yhä alhaisempi.”
Ekonomistin mukaa sitä suuremmalla syyllä meidän on kuitenkin syytä miettiä, millä muilla keinoin voimme tehdä suomesta houkuttelevan maan työntekijöille maailmassa, jossa kynnys siirtyä töihin toiseen maahaan on yhä alhaisempi
”Muuten riskinä on negatiivien kierre, jossa epäsuotuisa ikärakenteen myötä kasvavia sosiaalimenoja kustantamassa on supistuva määrä työntekijöitä, mikä tekee Suomessa työskentelemisen yhä vähemmän houkuttelevammaksi”, ekonomisti varoittaa.
Kieli- ja lukutaidottomien maahanmuuttajien rahtaaminen Suomeen ei edistä taloudellista kasvua. Suomen olisi otettava mallia esim Kanadasta joka on hoitanut mallikkaasti omat maahanmuuttoasiansa.
Oletan että tarkoitat kieli- ja lukutaidottomilla maahanmuuttajilla viime vuosina Suomeen tulleita pakolaisia. Pakolaiset ja työperäiset maahanmuuttajat ovat kaksi täysin eri asiaa. Tässä juttussa oli kyse työperäisestä maahanmuutosta – siis niistä jotka tulevat heti töihin, eivät kortistoon.
Kyllä Suomelle on takuulla hyötyä siitä, jos voimme houkutella tänne USA:sta tai Japanista huippukoodareita.
Keskustelu tästä artikkelista käy vilkkaana – jopa kiihkeänä – SalkunRakentajan Facebook-sivuilla.
https://www.facebook.com/salkunrakentaja/posts/1905424233044840