Sp-kodin toimitusjohtaja: Asuntomarkkinat ovat murroksessa

Asuntomarkkinamme ovat murroksessa ja perinteet asumiskulttuurissamme muuttumassa, väittää Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
kerrostalo asunto asuntomarkkinat asuminen kerrostalo asunto asuntomarkkinat asuminen

Paikkakuntakohtaiset erot asuntomarkkinoilla ovat entistä suurempia.

”On kasvupaikkakuntia, joissa on huutava pula asunnoista ja paikkakuntia, joissa kauppa on täysin jumissa negatiivisen muuttovirran vuoksi. Kodilta myös toivotaan erilaisia asioita kuin ennen. Sauna esimerkiksi ei ole enää jokaisen oman kodin ostajan haave, eikä niitä rakenneta automaattisesti kaikkiin uusiin asuntoihin. Myös tilan merkitys näyttää pienentyneen, ehkä kierrätyksen ja KonMari-trendin myötä”, Rantanen toteaa Säästöpankkiryhmän tiedotteessa.

Myös käytettyjen asuntojen kauppa on murroksessa.

Rantasen mukaan käytettyjen asuntojen kauppa on kasvanut tänä vuonna ennusteita hitaammin. ”Kevään lievän notkahduksen jälkeen heinäkuussa päästiin kuitenkin jo plussan puolelle, ja syksy näyttäisi alkaneen kevättä selvästi virkeämmin. Hyvät talousnäkymät ja ennätysmatalana jatkuva korkotaso tukevat asuntokaupan maltillista kasvua.”

Ihmiset ovat Rantasen mukaan entistä varovaisempia ostopäätöksissään.

”Moni on alkanut empiä vanhan asunnon ostamista ikävien yllätysten pelossa. Ei ihme, sillä home- ja kosteusvauriot, asunto-osakeyhtiöiden amatöörihallitusten osaamattomuus ja kertynyt korjausvelka ovat tapetilla mediassa lähes päivittäin.”

Uusien asuntojen markkinoilla asunnot rakennetaan nykyään pienemmiksi kuin aiemmin. Rantasen mukaan uusien kolmioiden keskikoko on vain noin 65 neliömetriä, kaksioiden n. 40–45 neliömetriä ja yksiöiden 25 neliömetriä.

”Totta kai, kun neliöitä on vähemmän, myös hinta on edullisempi. Uusien asuntojen kaupassa tontilla on merkittävä vaikutus hintaan. Osassa tontti sisältyy kauppahintaan. Osassa ostaja voi valita, lunastaako hän oman tonttiosuutensa oston yhteydessä vai maksaako sitä vastikkeessa. Lunastushinnat ovat usein hyvin korkeita.”

Pienempien asuntojen suosion taustalla saattaa olla yksin yksinasumisen selvä yleistyminen.

Tilastokeskuksen asuntotilastojen mukaan yhden henkilön talouksien määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten 30 vuoden kuluessa.

Vielä vuonna 1985 yksinasuvia oli hieman yli 0,5 miljoonaa henkeä, kun määrä on kasvanut yli 1,1 miljoonaan vuonna 2016. Vastaavasti kolmen hengen ja sitä suurempien talouksien määrä on vähentynyt. Suhteessa koko väestöön näiden talouksien osuus on laskenut vielä selvemmin.

asuntokunnat asuminen asuntomarkkinat talous

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Teemu Lehtinen Veronmaksajain Keskusliitto

Palkkaverotus kevenee – Veronmaksajien Lehtinen: ”On parempi verottaa haittoja kuin hyödyllisiä asioita”

Seuraava artikkeli
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Inderes: Metsäyhtiö UPM:n tuottopotentiaali ei riitä