Suomalaiset ovat vaarallisen tietämättömiä taloyhtiönsä korjausvajeen vaikutuksesta asumiskustannuksiinsa ja oman asuntonsa arvoon.
Isännöintiliitto on huolissaan siitä, että taloyhtiöiden korjausvaje ei laske riittävästi asuntojen hintoja.
”Kun remonttivajetta ei oteta riittävästi huomioon, syntyy käytettyjen asuntojen ylihintakupla. Asuntokauppaan liittyvistä papereista pitäisi nähdä, kuinka paljon korjausvajetta on kertynyt ja asunnon pitäisi olla korjausvajeen verran edullisempi kuin uusi asunto”, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä.
Valtioneuvoston kanslia julkaisi edellisvuonna raportin asunto-osakeyhtiöiden purkavasta lisärakentamisesta. Sen mukaan asunto-osakeyhtiöiden vastuulla oleva vuosittainen korjaustarve on noin kolme miljardia euroa.
”Jos asunnoista maksetaan liikaa, niitä ei ole varaa korjata, mikä taas kasvattaa korjausvajetta”, Heikkilä huomauttaa.
Isännöitsijäntodistus on asuntokaupan tärkein dokumentti ja sen merkitys kasvaa entisestään, kun korjausvaje kasvaa.
”Hyvin laadittu isännöitsijäntodistus kertoo tulevien korjausinvestointien vaikutuksen asunnon arvoon. Jos paperit eivät ole kunnossa, asuntokauppa on iso riski.”
Vastikään myös Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen varoitti edessä olevasta korjauspommista.
Eerikäinen muistuttaa, että Suomen 1,3 miljoonan asuntohuoneiston keskimääräinen ikä alkaa olla lähellä viittäkymmentä vuotta. Noin vanhoihin huoneistoihin yleensä joudutaan uusimaan putkistot ja kylpyhuoneet sekä tekemään merkittäviä julkisivuremontteja.
Eerikäisen mukaan osakehuoneistojen täydellisen putkiremontin hinnan vaihteluväli on 400 – 900 euroa neliömetriltä ja julkisivuremontin 300 – 600 euroa neliömetriltä. Kustannukset ovat niin suuria, että remontit voivat tuoda taloyhtiöille ja asukkaille katalia yllätyksiä.
