Protektionismi on nostanut päätään. Aluksi Yhdysvallat ilmoitti mahdollisuudesta puolustaa taloudellisia intressejään asettamalla tariffeja alumiinille ja terästuotteille kansalliseen turvallisuuteen vedoten.
Brysselistä on varoitettiin kostotoimilla ja mahdollisella kauppasodalla, mikäli Yhdysvallat toteuttaa uhkauksensa eurooppalaisten tuotteiden maahantuonnin rajoittamisesta.
Euroopan komissio kertoi uskovansa vapaan kaupan hyödyttävän kaikkia osapuolia. Komission mukaan kaupan tulisi olla vapaata, mutta sääntöihin perustuvaa. Tämän takia Euroopan komissio uhkasi tulevansa reagoimaan nopeasti ja asianmukaisesti mikäli Yhdysvallat alkaa kaupankäyntiä rajoittamaan.
Kohti konkretiaa
Yhdysvaltojen presidentti ilmoitti viime viikon torstaina asettavansa tästä viikosta alkaen maahan tuodulle teräkselle 25 prosentin ja alumiinille 10 prosentin tullimaksut.
Euroopan Unionin vastaus Trumpin hyökkäykseen tuli varsin pikaisesti. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi perjantaina, että EU valmistelee vastatoimia Yhdysvaltain tullisuunnitelmien takia. Junckerin mukaan EU suunnittelee tuontitulleja yhdysvaltalaistuotteille, esimerkiksi Harley-Davidson-moottoripyörille, bourbon-viskille sekä Levi’s-farkuille.
Donald Trump jatkoi uhittelua vastaamalla EU:n suunnitelmiin. Sunnuntaina hän kertoi Twitterissä aikovansa rokottaa eurooppalaisvalmisteisia autoja erityisellä verolla.
”Jos Euroopan Unioni haluaa entisestään nostaa jo entisestään massiivisen kokoisia tariffeja ja kaupankäynnin esteitä ja näin estää yhdysvaltalaisyrityksiä myymästä tuotteitaan Eurooppaan, tulemme lisäämään eurooppalaisten autojen veroa. Eurooppa tekee yhdysvaltalaisten autojen myymisen mahdottomaksi ja kyseessä on iso kaupankäynnin epätasapaino”, Trump kirjoittaa.
Tällaisesta kierteestä ei seuraisi mitään hyvää. Yksittäiset tariffit eivät vielä itsessään maailmantaloutta kaada, mutta kostotoimien kierre johtaisi pahimmassa skenaariossa tilanteeseen, jossa yhteisistä pelisäännöistä joudutaan luopumaan. Epävarmuus on omiaan tuomaan tappioita senkin takia, että epävarmuuden aikana tehdään entistä harvempia investointeja.
Vapaakauppaa rajoittavat tariffit aiheuttavat viime kädessä kaikille osapuolille hyvinvointitappiota. Suomen kaltaiselle pienelle viennistä riippuvaiselle avotaloudelle kauppasota olisi erityisen ongelmallista. Alan asiantuntijoiden on ollut vaikea ymmärtää Trumpin linjaa, koska tariffit eivät lähtökohtaisesti toisi oikein kenellekään mitään hyvää tullessaan. Yhdysvalloissakin teräksen ja alumiinin hinta nousisi, josta olisi haittaa kaikille niille jotka käyttävät terästä ja alumiinia omana raaka-aineenaan.
Onko kyseessä vain neuvottelutaktiikka?
Yksi Trumpin tavoitteista on ollut neuvotella Yhdysvalloille suotuisammat ehdot Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimukseen, Nafta:an.
Trumpin viimeisimmässä twitter-viestissä Trump nostaa esiin Yhdysvaltojen kauppavajeen Meksikon ja Kanadan kanssa.
Trumpin mukaan Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus on ollut Yhdysvaltojen kannalta huono sopimus, joka siirtää yrityksiä ja työpaikkoja Yhdysvaltojen ulkopuolelle. Trump kertoo, että alumiinin ja teräksen tariffit voidaan estää ainoastaan sillä, että uusi ja reilumpi Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus allekirjoitetaan.
Trump jatkaa siitä, miten Kanadan pitää kohdella yhdysvaltalaisia maanviljelijöitä paremmin ja Meksikon pitää estää huumeiden tuonti Amerikkaan. Trumpin mukaan maat eivät ole tehneet mitä niiden pitää.
Herää siis kysymys siitä, että onko tariffien uhkan tarkoituksena ollut alun perinkin vain nostaa panoksia ja laittaa painetta Kanadan ja Meksikon suuntaan.
Lue myös: Historia sen osoittaa -Trumpin aloittamalla kauppasodalla voi olla kohtalokkaita seurauksia.
