Kotitalouksien kasvava velkaantuminen ja taloyhtiölainojen suosion raju nousu huolettavat valtiovarainministeriä.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo asettaa asiantuntijatyöryhmän selvittämään, millä keinoilla kotitalouksien ja yksityishenkilöiden liiallista velkaantumista ja siitä mahdollisesti syntyviä negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää. Toimeksianto sisältää myös voimakkaasti kasvaneiden taloyhtiölainojen arvioinnin.
Orpo kertoi asiasta Facebook-sivuillaan. Valtiovarainministerin mukaan työ käynnistyy syyskuussa.
”Suomen kotitaloudet ovat velkaantuneet viime vuosina. Sekä Suomen Pankki, Finanssivalvonta että valtiovarainministeriö ovat kiinnittäneet tähän huomiota. Kotitalouksien velkakanta käytettävissä oleviin tuloihin nähden nousi viime vuoden lopussa ennätystasolle 128 prosenttiin”, Orpo toteaa Facebook-sivuillaan.
Tähän asti velanhoidon rasite kotitalouksille on säilynyt maltillisena muun muassa matalan korkotason ja lainojen pidentyneiden takaisinmaksuaikojen johdosta. Orpon mukaan viranomaiset ovat viimeisten vuosien aikana ottaneet käyttöön uusia työkaluja riskien pienentämiseksi asettamalla luottolaitoksille lisäpääomavaatimuksia ja ottamalla käyttöön lainakaton asuntolainoja myönnettäessä.
Myös nopeasti kasvaneet taloyhtiölainat ovat herättäneet ministerin.
”Viimeisen vuoden aikana olemme kiinnittäneet erityistä huomiota kotitalouksien velkaantumiseen voimakkaasti kasvaneiden taloyhtiölainojen kautta. Suuret yhtiölainat ovat yleistyneet uusissa hankkeissa 2010-luvulla. Kun viime vuonna asuntolainakanta kasvoi noin 2 prosenttia, niin yhtiölainakanta kasvoi yli 13 prosenttia”, Orpo toteaa.
Vaikka velanhoidon rasite on kotitalouksillemme vielä maltillinen, nostaa velkaantuminen Orpon mukaan taloutemme haavoittuvuutta korkojen noustessa tai seuraavan laskusuhdanteen edessä.
”Luotonannon hallitsemattomalla kasvulla voisi olla suuria vaikutuksia reaalitalouteen. Taloutemme kantokyky on pidettävä kunnossa, se on jokaisen asuntovelkaisen tuki ja turva.”
Yhtiölaina on taloyhtiön yhteinen laina, josta kaikki taloyhtiön osakkaat vastaavat yhteisesti. Tästä johtuen taloyhtiölainojen ongelmaksi voi muodostua se, että asunnonomistaja ei kykene maksamaan taloyhtiölainansa lyhennyksiä. Tällöin muut osakkaat joutuvat maksamaan hänenkin osuutensa. Yhtiölainoissa pankki ei pysty tarkastelemaan asiakkaan maksukykyä ja riskejä yhtä tarkkaan kuin kotitalouksille myönnetyissä lainoissa.
Taloyhtiölainat ovat yleistyneet viime vuosina uudiskohteissa, koska niiden avulla asunnon myyntihinta saadaan pienemmäksi. Rakennuslehden mukaan taloyhtiölainojen kokonaissumma on noussut jo noin 17 miljardiin euroon, kun se vuonna 2010 oli seitsemän miljardia.
Uusien asuntojen taloyhtiölainojen riskeistä olisi puhuttava avoimesti, totesi viime toukokuussa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
”Rakennusliikkeiden markkinointimateriaaleissa tulisi näkyä selvästi arvio tulevasta rahoitusvastikkeen määrästä vuosittain koko laina-ajalta. Nyt niissä näkyy usein vain ensimmäinen vuosi, joka johtaa uudesta asunnosta ja pienistä asumiskuluista hurmaantuneen valitettavasti täysin harhaan.”
