Makrotalous

Suomi on laiska julkisen sektorin sopeuttaja

Suomi on sopeuttanut julkista sektoriaan selkeästi vähemmän kuin muut euromaat keskimäärin. Heikkenevän huoltosuhteen vuoksi Suomen pitäisi pystyä parempaan.

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Suomi tulee löytämään edestään yhä kasvavan velkataakan ja raskaan julkisen sektorin.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ensi vuodelle on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen, mikä on saman verran kuin tälle vuodelle on budjetoitu. Kun hallitus aloitti kautensa, budjettialijäämä vuodelta 2014 oli 6,6 miljardia euroa.

Tämän vuoden budjetin alijäämää pienentää se, että Suomen Vientiluotto Oy maksaa saamiaan jälleenrahoitusluottoja valtiolle ennenaikaisesti takaisin. Ilman näitä ennenaikaisia takaisinmaksuja tämän vuoden budjetin alijäämäksi arvioitaisiin 3,2 miljardia euroa.

Valtiontalouden tuloiksi arvioidaan 53,4 miljardia euroa, josta 45,7 miljardia euroa on verotuloja. Ministeriö arvioi kesäkuun ennusteessaan, että verotulot kasvavat noin kolme prosenttia tälle vuodelle budjetoidusta.

Suomi velkaantuu noususuhdanteessakin

Alijäämäisestä budjetista johtuen valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 109 miljardiin euroon. Julkisen talouden velkaantuneisuus on taittunut, ja sen odotetaan laskevan alle 60 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mitään merkittävää muutosta julkisen sektorin koossa ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

Lisävelkaantuminen ja valtion budjetin alijäämäisyys voisi olla jollain tavalla ymmärrettävää, jos Suomi kärvistelisi edelleen taantuman kourissa. Taantuma on kuitenkin jo aikaa sitten selätetty.

Suomen kansantalouden tuotannon volyymi on kasvanut vuoden 2014 lopusta lähtien yhtäjaksoisesti. Myös teollisuustuotanto on noussut vuodesta 2015 lähtien tasaisesti. Kuluttajien luottamus on vahvaa. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattori oli heinäkuussa 22,0, kun indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,5.

Noususuhdanteessa ylijäämäinen budjetti olisi erityisen tärkeää juuri Suomelle, koska tulevina vuosina julkisen sektorin menoja tulevat yhä enemmän rasittamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat kustannukset.

Miksi valtion tulot eivät sitten riitä kattamaan menoja noususuhdanteessakaan?

Helsingin Sanomien mukaan veronkevennykset eivät selitä alijäämää, sillä valtion verotulot ovat ostovoimakorjatusti ensi vuoden budjetissa lähes kolme miljardia euroa enemmän kuin taantuman kynnyksellä vuonna 2008.

Budjetin alijäämäisyys johtuu viidestä suuresta menoerästä, joiden voi olettaa kasvavan jatkossakin. Ne ovat eläkkeet, sairausvakuutukset, työttömyystuet, yleinen asumistuki ja kuntien valtionosuudet. Yhteensä nämä menot ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa 6,1 miljardilla eurolla.

Rakenneuudistukset loistavat poissaolollaan

Jotta ylijäämäinen budjetti olisi noususuhdanteessa mahdollinen, tulisi valtion pystyä tekemään merkittäviä sopeutuksia eli rakenneuudistuksia. Näihin inhottaviin rakennesopeutuksiin Suomi ei ole pystynyt tai ei ole halunnut ryhtyä.

Nordean päästrategi Jan von Gerich toteaa blogissaan, että Suomi on sopeuttanut julkista talouttaan vähän verrattuna muihin maihin.

”Vaikka tämän vuoden alijäämä painunee alle kolmasosaan huippuvuoteen 2014 verrattuna, suhteessa talouden kokoon alijäämää on kutistettu vain 2,5 prosenttiyksikköä. Vertailun vuoksi euroalueen maissa keskimääräinen sopeuttaminen on ollut yli 5 prosenttiyksikköä ja vanhoissa eurokriisimaissa puhutaan kaksinumeroisista lukemista. Toki monessa maassa lähtötilanne oli Suomea huonompi, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että useimmissa maissa on sopeutettu selvästi Suomen enemmän”, Gerich toteaa Nordean blogissaan.

Suomen pientä sopeuttamista voi yrittää selittää sillä, että Suomen talous pääsi mukaan noususuhdanteeseen jälkijunassa moneen muuhun maahan nähden. Julkisen sektorin rakenteellisen alijäämän tarkkailu kertoo kuitenkin vielä surullisempaa kuvaa.

Suomen rakenteellinen alijäämä, josta on puhdistettu pois suhdanteiden vaikutukset alijäämään, on pienentynyt huomattavasti vähemmän kuin kokonaisalijäämä, Gerich toteaa.

Euroopan Komission arvion mukaan Suomi on sopeuttanut suhteessa taloutensa kokoon vain viidesosan euromaiden keskiarvoon nähden. Jopa Ruotsi on sopeuttanut Suomen enemmän, vaikka Ruotsin julkisen talouden lähtötilannekin oli selvästi Suomea parempi.

”Kansainvälisen vertailun perusteella Suomen hallituksen sopeuttamistoimien suuruutta voi arvostella vain siitä, että sopeuttaminen on ollut liian varovaista”, Nordean päästrategi toteaa.

Kekkonen saattaisi kääntyä haudassaan, jos huomaisi ettei Suomella olekaan enää malttia vaurastua.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös