Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mielestä verotuksen progressiota nostamalla tulee pienentää tulo- ja varallisuuseroja.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mielestä verotuksen progressiota nostamalla tulee pienentää tulo- ja varallisuuseroja.
Vasemmistoliitto julkisti tänään eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa esityksensä verojärjestelmän uudistamiseksi.
Vero-ohjelmassa esitetään muun muassa varallisuusveron palauttamista, ympäristölle haitallisten tukien karsimista sekä Ruotsin mallin mukaisen lentoveron kokeilemista.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson korosti puheessaan kesäkokoukselle, että verotuksen on samaan aikaan turvattava hyvinvointivaltion rahoitus, tasattava tulo- ja varallisuuseroja sekä vauhditettava tuotannon, kulutuksen, asumisen ja liikkumisen kestävää rakennemuutosta.
”Varallisuutta ja ympäristöhaittoja pitää verottaa nykyistä enemmän. Pääomatuloveroista tulee tehdä aidosti progressiivisia. Tällä hetkellä monet suurituloiset nostavat keinotekoisia pääomatuloja ja maksavat niistä hyvin alhaista veroa”, Andersson sanoi.
Kun veropohjia laajennetaan ja tiivistetään, veroasteita voidaan Anderssonin mukaan jonkin verran laskea. ”Vasemmistoliiton mallissa kevennetään varsinkin pieni- ja keskituloisten tuloveroja”, Andersson toteaa.
Ympäristöverojen kiristäminen on Anderssonin mukaan välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tasaveroina ne ovat kuitenkin usein regressiivisiä eli tuloeroja kasvattavia.
Andersson painottaa, että yksittäisten verojen sijaan oleellista on se, että verojärjestelmä kokonaisuudessaan pienentää tulo- ja varallisuuseroja. Verotusta on myös täydennettävä tulonsiirtojen ja kattavien julkisten hyvinvointipalveluiden avulla.
Vasemmistoliiton vero-ohjelma yhdistää kunnianhimoisen ilmastopolitiikan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.
”Tämä on suurin eromme esimerkiksi kokoomukseen nähden. Kokoomukselle ja Petteri Orpolle tärkeintä tuntuu olevan progressiivisten tuloverojen jatkuva leikkaaminen, regressiivisten verojen lisääminen ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan rapauttaminen.”
Ympäristöverotuksen osalta hallituksen toiminta on ollut Anderssonin mielestä epäjohdonmukaista: esimerkiksi autoilun verotus huomioi päästöt hieman aiempaa paremmin, mutta samaan aikaan on kasvatettu teollisuuden uusiutumattoman energian verotukia ja pienennetty kaivosten sähköveroa.
”Budjettiriiheen tultaessa valtiovarainministerillä on taas mielessään uusi tuloveroale. Petteri Orpon veropopulismi on haitallista ympäristölle, tasa-arvolle ja hyvinvoinnille.”
Varallisuusvero, aikaisemmalta nimeltään omaisuusvero, oli Suomessa vero, jota maksettiin varallisuuden perusteella vuoteen 2005 asti. Varallisuusvero otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1919 annetulla tilapäisellä lailla. Varallisuusveroa oli maksettava Suomessa olevasta ja säädetyn varallisuuden alarajan ylittävästä varallisuudesta kuten kiinteistöistä, rakennuksista, osakkeista sekä liikkeeseen ja ammattiin kuuluvasta omaisuudesta.
Vuonna 2005 luonnolliset henkilöt maksoivat varallisuusveroa 80 euroa, jos henkilön käypää arvoa alemmalla verotusarvolla laskettuna varallisuus oli 250 000 euroa, sekä tämän rajan ylittäneestä varallisuuden osasta 0,8 prosenttia. Verovelvolliset yhteisöt maksoivat varallisuusveroa yhden prosentin varallisuudestaan.
