Yritystuet ovat Suomessa yhtä pysyvää kuin peruskallio.
Valtio jakaa suoria yritystukia ja erilaisia verotukia myönnettiin yli 4,1 miljardin euron edestä. Suoria tukia kuten Tekesin t&k-tukia on 1,1 miljardia. Yritystuiksi lasketaan myös 2,9 miljardin euron verotuet. Verotuki tarkoittaa muita kevyempää verotusta syystä tai toisesta.
Valtion myöntämien yritystukien määrä on kasvanut viime vuosina, Vuonna 2012 erilaisia valtion suoria yritystukia ja erilaisia verotukia myönnettiin 3,46 miljardin euron edestä. Nyt siis tukipotti on jo 4,1 miljardia.
Ekonomistikunta on kohtuullisen yksimielinen siitä, että yritystuista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ainoastaan sellaiset tuet, jotka uudistavat talouden rakenteita tai saavat yritykset kehittämään uusia tuotteita, palveluja tai prosesseja, saattavat olla hyödyllisiä.
Esimerkiksi VATT:n selvityksen mukaan esimerkiksi investointituilla ei todettu juurikaan olevan uusia investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi suurten yritysten saama julkinen tuki syrjäyttää usein yksityistä rahoitusta investoinneissa.
Paljon parjatun kansanedustaja Mauri Pekkarisen yritystukityöryhmän piti karsia yritystukia, mutta toisin kävi. Käytännössä työryhmä ei esittänyt oikeastaan mitään muuta kuin kriteerit tukien arvioimiseen ja kahden uuden työryhmän perustamista.
Yritystukien yksi näkyvimpiä vastustajia on vihreiden kansanedustaja Antero Vartia. SalkunRakentajan haastattelussa Vartia muistutti, että että yritystuista puhuttaessa taloustieteilijöiden viesti on hyvin yhtenäinen.
”Suuri osa yritystuistamme on rajallisten resurssien tehotonta käyttämistä: ne joko eivät saavuta haluttua tavoitetta, vääristävät kilpailua, aiheuttavat negatiivisia ulkoisvaikutuksia, kuten fossiilisten polttoaineiden käyttöön kannustamista tai ovat hyötyihin nähden erittäin kalliita. Sama raha pitää aina kerätä joltain muulta yhteiskunnan sektorilta”, kansanedustaja kiteytti.
Yritystukien purkaminen on vaikeaa, koska taustalla häärivät vaikutusvaltaiset lobbarit.
Esimerkiksi metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen puolusti viime toukokuussa MTV:n haastattelussa yritystukia.
Metsäpatruunan antoi selvän varoituksen: epävarmuus yritystukien kohtalosta ja villinä vellova keskustelu lykkäävät metsäteollisuuden investointeja. Kun hyvin tiedetään metsäteollisuuden massiivisten investointien laajat kerrannaisvaikutuksia sisältävät työllisyysvaikutukset, on metsäjohtajan viestillä väkisinkin painoarvoa – oltiinpa hänen yritystukien puolustelusta mitä mieltä tahansa.
Lisää lunta tupaan yritystukien karsimishaaveille saatiin tiistaina 11.9., kun Juha Sipilän hallitus kertoi aikovansa vielä syyskuun aikana esittää laivanvarustamojen nauttimaan miehistötukeen kuuden miljoonan euron määräaikaista lisäystä ensi vuodeksi.
Helsingin Sanomien mukaan Anne Bernerin (kesk) johtama liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee ja ajaa lakiesitystä, kun taas Petteri Orpon (kok) johtama valtiovarainministeriö vastustaa sitä.
Yhteensä miehistötukeen on budjetoitu ensi vuodelle 96 miljoonaa euroa, mikä kattaa myös tuen mahdollisen korotuksen. Varustamoiden lisätuen taustalla on vuonna 2016 voimaan tullut merimiesten eläkejärjestelmän uudistus, jonka yhteydessä myös miehistötuen määräytymisperiaatteita muutettiin.
