Ruotsissa paljastui tapaus, jossa joukko sijoittajia on tehnyt suuria voittoja laittomasti vedättämällä suurten ja likvidien osakkeiden kursseja.
Joukko ruotsalaisia päiväkauppiaita on pyrkinyt manipuloimaan suurienkin yhtiöiden osakekursseja, kertoo ruotsalainen talousjulkaisu Dagens Industri. Tyypillisesti kurssimanipulaatiota havaitaan pienemmillä markkinapaikoilla ja epälikvideissä osakkeissa, joissa manipulaatio on suhteellisen helppoa. Nyt Ruotsin valvova viranomainen Ekobrottsmyndigheten (EBM) epäilee, että päiväkauppaa tekevien sijoittajien verkosto on manipuloinut suurten ja likvidien osakkeiden kursseja.
Epäiltyjen joukossa on 10–15 päiväkauppaa tekevää aktiivista sijoittajaa. Nämä ovat tehneet lukuisia suuria ostotoimeksiantoja, joiden avulla manipuloijat ovat hilanneet osakkeiden hintoja ylöspäin. Dagens Industrin mukaan kurssimanipuloijat ovat keskenään yhteistyössä syöttäneet välittäjille suuria määriä ostotarjouksia, mutta peruuttaneet ne ennen kaupan toteutumista.
Näin osakkeiden hintoja on pyritty nostattamaan manipuloijien toivomalla tavalla. Kun sitten hinta on noussut tarpeeksi korkealle, ovat kurssimanipuloijat myyneet suuren määrän osakkeita. Huijarit ovat ansainneet jopa satatuhatta euroa päivässä.
Kurssimanipulaatio on rikos. Kuitenkaan sellainen kurssien ”vedättäminen”, jossa aidosti toteutetaan ostotoimeksianto, ei ole kyse rikollisesta kurssien vääristelystä. Sijoittaja saattaa pyrkiä nostamaan ostotoimeksiannoilla ja ostoilla osakekursseja silloin, jos esimerkiksi hänen tulospalkkio on sidottu osakkeen markkina-arvoon.
Tällainen manipulointi tapahtui esimerkiksi vuonna 2012 Suomessa, kun Ilmarisen osakesalkun hoitaja nosti pikakaupoilla useiden suomalaisosakkeiden pörssikursseja juuri ennen vuodenvaihdetta.
Rikolliseksi toiminnaksi kurssimanipulaatio muuttuu, kun huijari vedättää osakekurssia ilman toteutuneita kauppoja, kuten nyt Ruotsin esimerkissä.
Esimerkiksi Jouko Marttila kertoo Talouden tulkki -blogissaan, että rikollisessa kurssimanipulaatiossa osakkeita ei oikeasti osteta tai myydä, vaan tavoitteena on hankkia taloudellista hyötyä muiden sijoitustuotteiden kuten osakejohdannaisten kautta. Marttilan mukaan jo muutaman sentin muutos osakekurssissa voi tarkoittaa kymmenien senttien voittoa optioissa.
Tyypilliset manipulointikeinot voidaan jakaa Marttilan mukaan kolmeen ryhmään.
Kurssimanipulaatiota saattaa olla esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen, jolla voidaan nostaa tai laskea yhtiön arvoa. Myös näennäisten kauppojen tekeminen eli useiden nopeiden osto- ja myyntimääräysten käyttäminen tarjoustasojen muuttamiseen. Lisäksi markkinavoiman käyttäminen eli hinnan ohjaaminen isoilla kaupoilla haluttuun suuntaan ja suunnanvaihto, kun muut sijoittajat on ensin saatu mukaan.
Ruotsissa paljastui joulukuussa 2016 kurssimanipulaatio, jossa kaksi lääkäriopiskelijaa tuomittiin törkeästä ja sopimattomasta markkinavaikuttamisesta. Kaksikko oli ensin ostanut osakkeita, sen jälkeen antanut blogissaan osakkeille vahvoja ostosuosituksia ja lopulta myynyt omistuksensa hyvällä voitolla.
Bloggaajat tienasivat toiminnallaan 2,5 miljoonaa kruunua eli noin 250 000 euroa. Kaksikko kirjoitti blogiinsa yhteensä 14 yhtiöstä. Opiskelijat tarkoituksellisesti hyödynsivät lääketieteen tietämystään ja kirjoittivat pintapuolisesti ammattimaiselta vaikuttavia, mutta harhaanjohtavia ja virheellisiä analyysejä eri yhtiöistä.
