EK:n mukaan alkanutta vuotta 2019 leimaa tavanomaistakin suurempi epävarmuus.
Kuva: Marjo Koivumäki.
”Esimerkiksi Euroopan komissio totesi jo viime syksyllä ennusteiden virhemarginaalien leventyneen, globaalitalouden riskien kasvaneen sekä painottuneen kielteiseen suuntaan. Eikä ennustaminen ole viime viikkoina ainakaan helpottunut”, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila toteaa ETLA:n tiedotteessa.
Monien tapahtumien puhtaat talouden kehityskulut kietoutuvat tiiviisti epävarmaan ja vaikeasti ennustettavaan poliittiseen päätöksentekoon.
Urrilan mukaan kauppakiistat ja suoranaisen kauppasodan uhka, lukuisat kansalliset sekä EU-vaalit ja miksei myös epätietoisuus keskuspankkien askelista kohti normaalimpaa rahapolitiikkaa ovat kaikki omalla tavallaan esimerkkejä asioista, jotka leventävät ekonomistien ennusteviuhkaa, ja joissa tapahtuvat yllätykset voivat kääntää koko talouskehitystä.
Pääekonomistin mukaan esimerkkinä tämänhetkisistä tunnelmista on se, että Britannian parlamentti on päättänyt murskaavin numeroin hylätä EU:n kanssa neuvotellun erosopimuksen. Briteillä on edessään vaikeat ajat.
”Ilmeistä reittiä eteenpäin on juuri nyt vaikea nähdä. Ilman uusia päätöksiä parin kuukauden päästä on odottamassa hyppy tuntemattomaan sopimuksettoman eron muodossa. Talouskehityksen erot sopimuksettoman eron ja hallitumman vaihtoehdon välillä ovat suuret, puhumattakaan koko Brexitin peruuntumisesta, mutta näille eri etenemispoluille on aika hankalaa arvioida edes karkeita todennäköisyyksiä.”
Myös Suomessa taloustilanteessa on Urrilan mukaan jo nähtävissä selvä käänne heikompaan ja epävarmempaan.
”Vahvan kasvun jatkumisen tielle ovat nousseet vienti- ja investointi kysynnän jäähtymisen lisäksi ennen kaikkea osaavan työvoiman saatavuus ja väestön ikääntyminen. Rekrytointivaikeudet ovat nousseet yritysten omien arvioiden mukaan jo kaikista suurimmaksi kasvun esteeksi.”
EK ei ole synkistelyssään yksin, sillä kaikkien ennustelaitosten mukaan Suomen talouden suhdannehuippu on jo ohitettu. Tämänhetkisen konsensuksen mukaan Suomen talous kasvaisi kuitenkin tänä vuonna noin 1,7 prosentin vauhtia. Tällaisiin vaatimattomiinkin kasvulukuihin pääseminen olisi hyvä saavutus Suomen supistuvalla työikäisellä väestöllä ja kansainvälisen talouden puhdin hyytyessä. Etlan mukaan riskit selvästi heikompaankin kehitykseen ovat ilmeiset.
Parhaassakin tapauksessa Suomen uusi hallitus näyttäisi saavan kuluvaa vaalikautta vaimeamman taloudellisen vetoavun maailmalta, Urrila uskoo.
”Tässä tilanteessa Suomen on kaikilla eri politiikkalohkoilla pidettävä toimintaympäristönsä kunnossa, jotta yritystemme avaintoiminnot kehittyisivät Suomessa. Julkisen talouden kestävyysvajeen hillitsemisessä on puolestaan avainasemassa työllisyysasteen nostaminen mahdollisimman korkealle.”
