Ihmisen tapa ajatella on yllättävän epärationaalinen.
Ihminen ei ole täysin rationaalinen olento. Sijoittamisen psykologia on syytä ottaa vakavasti, koska ihmisten tekemät ajatusvirheet ovat merkittävän kokoisia. Markkinapsykologia selittää jopa kolmanneksen osakekurssien hintaheilunnasta.
Yksittäisen sijoittajan kohdalla merkitys voi olla vieläkin suurempi. Kokemus yhdestä onnistuneesta listaumisannista voi johtaa siihen oletukseen, että kaikki listautumisannit olisivat lähes takuuvarmoja rahantekomahdollisuuksia.
Sijoittajan tulisi käyttää järkeä, muttei maalaisjärkeä. Sijoittajapsykologian tutkimuksen löydöksistä on hyvä olla perillä, koska tulosten avulla pystyy kyseenalaistamaan oman ajattelutapansa hyödyllisyyttä.
Mentaalitilinpito
Yksi ihmisten ajatusvirheeksi luokiteltava tapa on niin sanottu mentaalitilinpito. Rahallinen resurssi sisäistetään eri ”tileille” kuuluvaksi ja päätökset tehdään sen mukaan.
Yhtenä esimerkkinä mentaalitilinpidosta ovat veronpalautukset. Veronpalautus koetaan ylimääräisenä tuloeränä, jonka voi tuhlata kohteisiin mihin rahaa ei olisi käyttänyt, mikäli saman rahan olisi saanut pienissä erissä hiukan alhaisempana veronkantoprosenttina.
Mentaalitilinpito vaikuttaa kulutukseen
Vastaavasti vaikkapa synttärilahjaksi saatu sata euroa on helpompi tuhlata turhuuksiin, kuin töillä ansaittu sata euroa. Silti sata euroa on aina sata euroa riippumatta siitä mistä se on saatu.
Mentaalitilinpito vaikuttaa myös kulutukseen. Jos olet baarissa ostamassa olutta ja katsot, että siitä pyydetään 15 euroa niin todellakin olet valmis säästämää sen kymmenen euroa kävelemällä toisella puolella katua olevaan toiseen baariin.
Mutta jos olet ostamassa tuhannen euron tietokonetta ja saat tietää, että vastaavan saisi kymmenen euroa halvemmalla toisesta liikkeestä saatat hyvinkin päätyä erilaiseen ratkaisuun. Samalla vaivalla saisi kuitenkin kummassakin tilanteessa säästettyä sen saman kymmenen euroa.
Mentaalitilinpitoon liittyvä lokerointi yksinkertaistaa ajattelua ja helpottaa päätöksentekoa. Kokonaisuuden kannalta se voi kuitenkin johtaa kyseenalaisiin johtopäätöksiin.
”Markkinapsykologia selittää jopa kolmanneksen osakekurssien hintaheilunnasta. ”
Loput kaksi kolmannesta selittyvät psykologisella uskomuksella, jonka mukaan markkinapsykologia selittää ainoastaan yhden kolmasosan markkinoiden heilunnasta….
Tai sitten tieto siitä, että markkinapsykologia selittää jotain, johtaa sijoittajien yliarvostukseen markkinapsykologiaa kohtaan(Richard Thaleria vääristellen), mistä seuraa, että markkinapsykologian yliarvostus selittää pian suurimman osan markkinapsykologian vaikutuksesta markkinoihin.
Mitään markkinamekanismia ei voida erottaa markkinapsykologiasta, siinä missä mitään havaintoa ei voida erottaa havaitsijan havaintopsykologiasta.
Mentaalitilinpitokin on psykologiaa: On oltava mentaalinen suojamekanismi rahan ja rahatalouden inhorealismia vastaan. Inhorealistiselta kognitiolta on tavallaan pantava pääomaa mentaaliseen piiloon, jotta sitä voisi käyttää tunne-elämän kannalta tyydyttävällä tavalla. Tämä tapa on valitettavasti juurikin se josta tuossa kirjoittaja varoittaa eli rationaalisen rahankäytön sivuuttaminen intuition hyväksi.
Mentalisaatio on ainoa keino välttyä ikävystymästä kuoliaaksi. Se, onko sijoittamisen – tai elämän ylipäänsä – tarkoitus ikävystyä kuoliaaksi vai rikastua kuoliaaksi, vaatisi taas syvällisempää filosofista pohdintaa.