Sijoitusbloggaaja: ”Osakeomistaminen tuo paljon muutakin kuin vain tuottoa”

Jasmin Hamid on 35-vuotias helsinkiläinen monen taidon nainen. Salatut Elämät -sarjasta tuttu näyttelijä kirjoittaa Hyvän päivän varalle -sijoitusblogia ja on ollut tuttu kasvo pian reilu 10 vuotta Helsingin kuntapolitiikassa kaupunginvaltuutettuna.

Hamid tekee myös vaikuttajaviestintää sekä sisällöntuotantoa televisioon. Hänet nähdään haastattelijana muun muassa tämän vuoden SijoitusSummit-tapahtumassa.

Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin heräsi jo koulunpenkillä ala-asteella, kun nuori Hamid pohti hämmästellen ”miksei otsonikadolle tehdä mitään, kun maapallo tuhoutuu?” Ympäristöasiat ovat lähellä Hamidin sydäntä niin sijoittamisessa kuin politiikassakin. Hän toimi puheenjohtajana Teatterikorkeakoulun ylioppilaskunnassa ja on Vihreiden kaupunginvaltuutettu Helsingissä.

”Muistan, että saatiin vuonna 2007 eduskuntavaalien yhteydessä lobbattua Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa korotus opintorahaan ja se oli sellainen konkreettinen ajatus, että huomasi että okei näin näihin asioihin vaikutetaan”, Hamid muistelee.

Uteliaisuus on Hamidia eteenpäin vievä voima ja hänen optimistinen asenne on innostavaa.

Sijoittajan alkukommelluksia: ”Onneksi ei käynyt Talvivaaroja”

Hamid perusti Hyvän päivän varalle -blogin ystäväpiirin innoittamana. Oli paljon sanottavaa sijoittamisesta. Blogissa puhutaan rahasta hyvin rehelliseen sävyyn.

Sijoittamisen Jasmin löysi 27-vuotiaana luettuaan Emilia Kullaksen ja Ninni Myllyojan kirjan Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta. Kirja havainnollisti Hamidista hyvin, mitä korkoa korolle ilmiö tarkoittaa.

Nokian osakkeet olivat Hamidin ensimmäisiä ostoja, sillä sitä sai halvalla. ”Oli aika hölmöä ostaa jotain vain sen takia, kun hinta oli alhainen, mutta onneksi löytyi joku syy joka vihdoin rohkaisi aloittamaan.”

Hamid muistelee naureskellen alkukommelluksia sijoitusurallaan, ”onneksi ei käynyt Talvivaaroja”.

”Osakeomistaminen tuo paljon muutakin kuin vain tuottoa”

Jasmin sijoittaa pörssiosakkeisiin ja omistaa muun muassa sijoitusasunnon. Osakesalkku on hajautettu niin, että siellä on pääsääntöisesti yhtiöitä, ”jotka eivät tuota yllätyksiä niin hyvässä kuin pahassakaan”. Osakkeet muhii rauhassa ilman kummempaa ylläpitoa.

”Osakeomistaminen tuo paljon muutakin kuin vain tuottoa, joka on totta kai tärkeetä, mutta jos sijoittaisin vaan indekseihin niin olisihan se aika tylsää. Kyllä siihen liittyy se ylpeä omistaminen, että miten minun firmalla menee.”

Hamidin seurantalistalta löytyy esimerkiksi metsäalan yrityksiä, kuten UPM, joka valmistaa puusta uusiutuvia materiaaleja muovin tilalle. Vastuullisuus on yksi nousevista trendeistä Hamidin mielestä, ja pörssiyhtiöt kiinnittävät siihen entistä enemmän huomiota.  

”Löytyy myös vastuullisia rahastoja ja on vähän kuluttajan tehtävä tarkistaa, että onko ne aidosti vastuullisia.”

Varsinkin naisten verkostoissa vastuullisuus on usein esiin nouseva aihe. Naissijoittajat miettivätkin Hamidin mielestä todella tarkkaan, mihin rahansa laittavat.

Onko aika poistua markkinoilta, kun taksikuskit puhuvat sijoittamisesta?

Joillain tahoilla on vielä vanhanaikainen käsitys siitä, että sijoittaminen olisi vain rikkaiden ja eliitin puuhaa, joka harmittaa Hamidia.

”Tämän tästä keskusteluun nousee säästötileillä makaavat 86 miljardia euroa. Samaan aikaan kuitenkin sijoittajienkin keskustelupalstoilla naureskellaan, että nyt kun naistenlehdissäkin kannustetaan sijoittamiseen on kupla lähellä ja vitsaillaan kuinka on aika poistua markkinoilta, kun taksikuskit puhuvat sijoittamisesta.”

Tämän tyylinen keskustelu ei vie asiaa eteenpäin. ”Naisten tai taksikuskien dissaaminen vain vahvistaa mielikuvaa siitä, että sijoittaminen on elitististä ja sopii vain harvoille.”

Onko sijoittamisessa sitten järkeä, jos tulot ovat pienet?

”Mitä pienemmät tulot, sen enemmän on järkeä ja tärkeää yrittää saada tuottoa säästöilleen.” Kaikilla on oikeus rakentaa omaa vaurauttaan.

Alussa ei kannatta kuitenkaan odottaa lottovoittoa, sillä korkoa korolle ilmiö on alkutaipaleella pieni, sijoitusten ollessa vähäisiä. Aika on kuitenkin sijoittajan paras ystävä.

”Pitää printata se 20 vuoden korkoa korolle kaavio ja liimata jääkaapin oveen.”

Ja pistää jäitä hattuun.

Kukaan ei ole koskaan ”valmis sijoittaja”

Aloittaakseen sijoittamisen ei tarvitse olla ”valmis sijoittaja”, eikä kannata murehtia liikaa miltä täydellinen sijoitussuunnitelma näyttää, Hamid muistuttaa. 

Jos jää jossittelemaan liian pitkäksi aikaa asioita kuten, miten salkkua hajautetaan ja missä ajassa, itse sijoittamisen aloittaminen venyy turhaan. Sijoitussuunnitelmakin hahmottuu Hamidista helpommin, kun itselle selviää, mikä sijoitustyyli tuntuu omalta jutulta. 

Hamid ei toki neuvo ketään laittamaan kaikkia säästöjä kerralla kiinni mihinkään. Sen sijaan hän suosittelee kokeilemaan sijoittamista pienellä summalla; innostuuko siitä vai menettääkö yöunet lopullisesti. Pienillä summilla aloittelijan virheetkään eivät ole vaarallisia.

”Aloittaessani syyllistyin itse siihen, että seurailin kursseja minuutin tarkkuudella ja saatoin myydä paniikissa jotain osaketta pois kun kurssi vähän laski.”

“Sijoittaminen harrastuksena on mahtavaa, koska parhaassa tapauksessa varallisuus karttuu ja samalla yleissivistys ja ymmärrys maailmasta. Siinä yhdistyy monta mielenkiintoista asiaa.”

Hamid oli hiljattain ehdolla Vuoden sijoittaja 2018 -kilpailussa, jonka voitti Aki Pyysing. Jasminista oli imartelevaa päästä ehdolle ja hänestä on hienoa huomata, että sijoittamisesta on tullut lyhyessä ajassa aihe, josta voi keskustella kahvipöydässä. Hän on iloinen, että viime aikoina mediassa on ollut esillä useita palkkatuloistaan säästäviä ”tavissijoittajia”, joihin on helppo samaistua.

Lue myös: Konkarisijoittaja: Sinullekin voidaan muovata ”amerikkalaisen sijoittajan aivot”.