Valtion ja kunnan tuella rakennetuissa asunnoissa asuu runsaasti myös keski- ja hyvätuloisia, vaikka tuen pitäisi kohdistua pienituloisille.
“Kyselytutkimuksen mukaan 14 prosenttia kotitalouksista ansaitsee yli 40 000 euroa ja 6 prosenttia jopa yli 50 000 euroa. Tutkimuksen mukaan hyvätuloisille menee siis vielä aiemmin tutkittua suurempi osuus tuesta”, kertoo Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaa.
KTI Kiinteistötieto on tehnyt selvityksen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksessa on selvitetty ARA-asunnoissa asuvien asumistyytyväisyyttä ja tulotasoa.
Viljamaan mukaan on huomionarvoista, että esimerkiksi yksinasuva helsinkiläinen ei saa asumistukea enää ollenkaan noin 23 000 euron vuosituloilla. Tuetut, edulliset vuokra-asunnot menevät siis tahoille, jotka eivät tukea tarvitse, ja väärin kohdennettu tuki tekee koko järjestelmästä epäoikeudenmukaisen.
”Erityisesti suurissa kaupungeissa tuhannet pienituloiset eivät saa tuettua asuntoa, koska ne kohdistuvat väärin”, Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaa harmittelee.
Suomen Vuokranantajien mukaan asumisen tuotantotuet pitää ohjata entistä enemmän erityisasumiseen, kuten seniori- ja opiskelija-asumiseen, sekä suhdannepoliittiseksi välineeksi tukemaan rakentamista silloin, kun rakennusalan suhdanne on heikko. Se parantaisi tukijärjestelmän oikeudenmukaisuutta, vähentäisi syrjäyttämisvaikutusta, lisäisi läpinäkyvyyttä ja vahvistaisi järjestelmän oikeudenmukaisuutta.
“Tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia ARA-asunnoissa asuvista katsoo, että voisi saada asunnon myös yksityisiltä markkinoilta. Kilpailuneutraliteetin kannalta olisi olennaista, että henkilöt, jotka pystyvät saamaan asunnon vapailta markkinoilta, myös tekisivät niin. Näin tuettuja asuntoja riittäisi niitä tarvitseville”, Viljamaa toteaa.
Suomen Vuokranantajat on esittänyt, että ARA ja ympäristöministeriö aloittaisi valmistelun vaihtoehdoista, joilla voitaisiin parantaa ARA-asuntojen kohdentumista eniten tarvitseville ihmisille. Tämä olisi syytä kirjata myös tulevaan hallitusohjelmaan. KOVAn tekemä selvitys osoittaa, että työ pitää aloittaa viipymättä, Vuokranantajat toteaa.
“Viime hallituskaudella oli vähän aikaa voimassa tuloraja-asetus, jossa pääkaupunkiseudulla ARA-asunnossa yksinasuvan tuloraja oli asetettu 3 000 euroon kuukaudessa eli 36 000 euroon vuodessa. Pääkaupunkiseudun kaikista kotitalouksista sen piiriin mahtui noin 58 %. On ilmiselvää, että rajat oli asetettu liian korkealle. Askel oikeudenmukaisempaan olisi myös se, että tuettujen asuntojen vuokrat muuttuisivat tulojen mukaan samalla tavalla kuin asumistuki”, sanoo Viljamaa.
Julkisisista asumisen tuista on paljastunut muitakin kummallisuuksia ja valuvikoja.
Esimerkiksi Kelan myöntämää yleistä asumistukea on kritisoitu myös siitä, että sen väitetään valuvan suoraan vuokriin, eli tuki nostaa yleistä vuokratasoa.
Viimeisin kummallisuus paljastui Talouselämän havaittua, että asumistukea on mahdollista saada omistusasunnon hankkimiseksi otetun yhtiölainan lyhentämiseen. Toisin sanoen, veronmaksajat rahoittavat omistusasujien asuntovarallisuuden kartuttamista.
