Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki arvioi, että Suomella on lähitulevaisuudessa edessään haastavat ajat.
Kotamäen mukaan viime aikoina Suomen talouden kehitys on ollut suotuisaa, mutta se on johtunut merkittävissä määrin maailmantalouden hyvästä vedosta. Nyt taivaanrantaan on kuitenkin kerääntynyt tummia pilviä.
”Globaali talouspoliittinen epävarmuus on suurta ja kaikki ennustelaitokset ovat madaltaneet lähiaikojen talousennusteitaan”, Kotamäki sanoo.
Suomen vienti vetää edelleen suhteellisen hyvin, eikä viennin kehitystä ennakoiva Kauppakamarien myöntämien viennin alkuperätodistusten määräkään viittaa erityisen kielteiseen kehitykseen lähikuukausien aikana. Kotamäen mukaan hyvän talouskehityksen takia myös työttömyys on laskenut tavallista alemmaksi, joskin kansainvälisesti vertaillen Suomen työttömyysaste on edelleen korkea.
”Suomen keskimääräinen työttömyysaste viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana on ollut reilusti yli yhdeksän prosenttia – siis tavattoman korkea kansainvälisesti vertaillen. Tämä tilastollinen fakta heijastaa sitä, että Suomen työmarkkina ei yksinkertaisesti toimi riittävän hyvin.”
Kotamäki muistuttaa, että EMU:un liityttäessä tiedettiin, että on erityisen tärkeää pitää huolta maan kilpailukyvystä ja muista talouden syvistä rakenteista, kuten työmarkkinoiden toimintakyvystä, koska oma valuutta ei enää anna vetoapua samalla tavalla kuin ennen.
“Valitettavasti on todettava, etteivät työmarkkinoiden instituutioita ja sosiaaliturvaa pitkälti hallitsevat työmarkkinajärjestöt ole pystyneet lunastamaan odotuksia – tulosvastuu on puuttunut ja tulokset ovat sen mukaisia. Mikäli Suomi kohtaisi nyt uuden laman, olisimme pulassa. Julkisen talouden liikkumatila ei ole suuri ja monet rakenteelliset uudistukset ovat tekemättä”, Kotamäki jyrähtää.
Kauppakamarin talouskatsauksessa linjataan monia toimenpiteitä, jotka parantaisivat työmarkkinoiden toimintaa ja siten auttaisivat työttömyyden alentamisessa erityisesti nuorten, ikääntyvien, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien kohdalla.
”Paikallinen sopiminen, yleissitovuuden ja irtisanomissuojan lieventäminen, verokiilan alentaminen ja sosiaaliturvan uudistaminen, aktiivinen työvoimapolitiikka, ja maassa muuttamisen hidasteiden purkaminen ovat niitä mausteita, joita työmarkkinakeittoon pitäisi lisätä.”
”Keinot työllisyyden lisäämiseksi eivät ole pelkästään helppoja ja kivoja, vaan myös poliittisesti raskaita. Odotan ja toivon sellaisen valtiomiehen tai -naisen nousua, joka pystyisi sulattamaan suomalaisen työttömyyden samalla tavalla kuin Saksassa tai Tanskassa on tehty jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten”, ekonomisti lisää.
