Kiinteistöliiton mukaan asunto-osakeyhtiöt odottavat nykyistä selkeämpiä pelisääntöjä ja ohjeita lyhytaikaisen vuokrauksen ja majoitustoiminnan sallittavuuteen.
Nykytilanne aiheuttaa epäselvyyttä ja kiistoja, kun taloyhtiöissä ei tiedetä, millaisilla ehdoilla majoitustoiminta yhtiössä tulee sallia, ja millä edellytyksillä siihen voidaan puuttua.
Asia on tullut aiempaa ajankohtaisemmaksi jakamistalouden suosion kasvun vuoksi. Esimerkiksi Airbnb on mullistanut matkailubisneksen tarjoamalla maailmanlaajuisen yhteisön, jossa tavalliset ihmiset voivat tarjota asuntojaan loma-asunnoiksi.
Tilastokeskuksen mukaan noin 9 000 henkeä oli saanut ainakin jonkin verran lisätuloja Airbnb:n kaltaisen alustatalouden majoitustoiminnan vuokrauspalvelun kautta.
Kiinteistöliitto on esittänyt jakamistalouteen liittyvässä lausunnossaan, että lyhytaikaiseen vuokraukseen ja majoitustoimintaan liittyvä ongelma ratkaistaisiin muuttamalla asunto-osakeyhtiölakia sekä maankäyttö- ja rakennuslakia. Käyttötarkoitukseltaan asunnoksi määritellyssä huoneistossa sallittaisiin vuoden aikana vain rajattu määrä käyttäjätahoja, eikä määrää saisi ylittää kalenterivuoden aikana.
”Jos määrä ylitettäisiin, kyse olisi käyttötarkoituksen vastaisesta käytöstä asunnoksi määritellyssä huoneistossa. Tähän taloyhtiöllä olisi mahdollisuus puuttua ottamalla huoneisto taloyhtiön hallintaan”, sanoo Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen.
Seurannan vuoksi osakkaalla olisi velvollisuus ilmoittaa käyttäjätahoista, kuten vuokralaisista ja majoittujista taloyhtiölle.
”Kun uusia pelisääntöjä luodaan, on tärkeää, että taloyhtiö pystyy myös valvomaan niiden noudattamista. Keinoksi esitämme, että osakkaan tulisi tehdä yhtiölle esimerkiksi sähköisen järjestelmän avulla ilmoitus vuokralaisista ja majoittujista”, Hienonen sanoo.
Lyhytaikaista majoitustoimintaa ilmentää Airbnb-tyyppinen majoitus, joka on lisääntynyt merkittävästi lähivuosien aikana. Tilastotietoa ja tarkkoja määriä vuokraustoiminnan laajuudesta ei kuitenkaan ole saatavilla. Ilmiön kasvu näkyy Kiinteistöliiton neuvonnassa.
”Tällä hetkellä raja sen suhteen, mikä on asuinhuoneiston vuokrausta ja mikä sellaista lyhytaikaista majoitustoimintaa, joka on asuinhuoneistossa sallittua, on epäselvä. Epäselvää on myös se, milloin majoitustoimintaa on pidettävä ammattimaisena ja milloin ei-ammattimaisena toimintana”, Hienonen toteaa.
Taloyhtiöissä asuville ja yhtiöiden hallituksille sekä isännöitsijöille on tärkeää tietää, milloin majoitustoiminta yhtiössä on sallittua ja milloin ei. Kiinteistöliitto toivoo, että asunto-osakeyhtiölakiin tehtävän muutoksen lisäksi myös kaupunkien rakennusvalvonnat julkaisisivat ohjeistusta siitä, minkälainen huoneiston käyttö ei ole rakennusluvan käyttötarkoituksen mukaista asumista. Taloyhtiölle viranomaisen kanta toimii perusteluna mahdolliselle yhtiöoikeudelliselle hallintaanottomenettelylle.
”Ennen kuin lainsäädäntö ja viranomaisen näkemys asiassa ovat selvillä, taloyhtiöiden ei kannata ottaa riskiä tuomioistuinkäsittelyn lopputuloksesta”, Hienonen sanoo.
Kelpo ratkaisuvaihtoehto olisi:
+ Rajoittaa lyhytaikainen majoitustoiminta 21 päivää vuodessa vakituisesti asuttavaan asuntoon
+ Automaattinen turistivero airbnb.com/booking.com öihin (10%)
+ Yli 3000e vuosituloista ALV pakolliseksi (kalliimmat airbnb asunnot)
Tämä poistaisi sijoitusasuntojen käytön Airbnb kohteina, samalla edesauttaisi jakamistalouden positiivisia puolia.