Klassinen sijoitusstrategia on tänä vuonna tuottanut paremmin kuin kertaakaan sitten vuoden 1993, muistuttaa varainhoitoyhtiö.
Hajauttamisen sanotaan olevan sijoittamisen ainoa ilmainen lounas.
On kuitenkin väärinkäsitys ajatella, että hajauttamisessa on kyse varojen kohdentamisesta useisiin sijoituskohteisiin. Sijoitusasiantuntijat Richard Bernstein ja Charles Rotblud väittävät, ettei tehokkaassa hajautuksessa ei ole kyse tästä. Oleellista sen sijaan on sijoituskohteiden välinen korrelaatio eli tuottojen riippuvuus. Sijoitussalkkuun on löydettävä omaisuuslajeja ja sijoituskohteita, joiden välinen korrelaatio on alhainen tai mieluiten negatiivinen.
Keskeistä sijoitussalkun hajautuksessa ei siis ole pelkästään hajauttaa sijoituksia useisiin sijoituskohteisiin vaan ennen kaikkea hajauttaa eri omaisuuslajeihin. Tusina osakesijoituksia ei vielä tarjoa tuotto-riski -suhteen kannalta optimaalista hajautushyötyä.
Perinteisesti korkosijoitukset on se omaisuuslaji, jolla osakepainotteisen sijoitussalkun hajautusta ja tuotto-riski -suhdetta nostetaan.
Rahoitustutkija Hannu Kahra on sitä mieltä, että niin sanottu tangentti- eli markkinasalkku on ainoa optimaalinen riskipitoinen salkku keskivertosijoittajalle. Siinä on noin 60 prosenttia osakkeita ja 40 prosenttia korkosijoituksia ja se voidaan toteuttaa kahdella ETF-rahastolla. Osakemarkkinoita jäljitellään esimerkiksi kehittyneiden markkinoiden MSCI-indeksillä ja korkomarkkinoita G7-maiden valtion velkakirjojen indeksillä, Kahra neuvoo.
Yksinkertaisin näihin kahteen omaisuuslajiin sijoittava sijoitusstrategia on 50/50 -sijoitussalkku, jossa salkun sisältö sisältää saman osuuden osakesijoituksia ja korkosijoituksia. Korkosijoituksina käytetään yleensä valtiolainoja. Koska osakkeiden ja korkosijoitusten tuotot yleensä poikkeavat toisistaan, tulee sijoittajan tässä strategiassa aika-ajoin tasapainottaa salkun omaisuuslajien allokaatio tasapainoon (eli 50 prosenttia molemmissa omaisuuslajeissa).
Tänä vuonna tämä yksinkertainen 50/50-strategia näyttää toimineen. Pictet Asset Management -yhtiön päästategi Luca Paolini kertoo CNBC-uutiskanavan haastattelussa, että sijoittajat, joiden salkku sisälsi 50/50-osuudet osakkeita ja velkakirjoja vuonna 2019, ovat saaneet parhaan tuoton yli neljännesvuosisadan aikana.
USA:n S&P 500 -osakeindeksi on tarjonnut yli 25 prosentin tuoton tänä vuonna. Samalla myös joukkovelkakirjat ovat tarjonneet vahvaa tuottoa, kun kauppasotaa pelkäävät sijoittajat ovat etsineet turvaa valtiolainoista.
Paolinin mukaan yksinkertainen 50/50 osakelainasalkku on menestynyt siis huomattavasti hyvin vuonna 2019.
”Mielestäni on yllättävää, että jos olet globaali sijoittaja ja laitat 50 prosenttia osakkeisiin ja 50 prosenttia joukkovelkakirjalainoihin tänä vuonna, teit 16 prosentin tuotot – se on paras vuosi sitten vuoden 19’93 ”, Paolini kommentoi.
Paolini kertoi vuosi sitten, että koko maailmanlaajuinen taantuma, matala yritystoiminnan luottamus ja kauppasodan aiheuttama pessimismi loivat paineita keskuspankki Fedille jarruttaa rahapolitiikan kiristämistä. Fedin linjanmuutos oli mannaa niin osake- kuin korkomarkkinoillekin.
Keskuspankin rahapolitiikan suunnanmuutos on ollut yllätys. Vielä viime tammikuussa jättipankki Goldman Sachs ennusti, että USA:n keskuspankki nostaa korkoja neljä kertaa tänä vuonna. Sen sijaan keskuspankki laski tosiasiallisesti korkoja kolme kertaa, tarjoten markkinoille siten eväitä nousuun.
”Kukaan ei odottanut, että Fed leikkaa korkoja kolme kertaa. Kaikki odottivat Fedin nostavan korkoja. Kyseessä on valtava muutos rahapolitiikassa”, toteaa Paolini.
Fed ei kuitenkaan pysty toistamaan temppua vuonna 2020. Kurssinousulle ei juurikaan ole enää tilaa, ellei sitten talouskasvu elvy yllättäen, Paolini toteaa.
50/50-osakelainasalkun tulevat tuotot eivät siis tule olemaan jatkossa yhtä hyviä kuin tänä vuonna, Paolini uskoo. Pictetin viimeisin analyysi odottaa osake-korkosalkulle negatiivisia tuottoja seuraavan viiden vuoden aikana.
