Myöhästyneestä, peruuntuneesta, tai ylivaratusta lennosta koituva lasku jopa 600 euroa matkustajaa kohti.
Euroopassa lentomatkustajia suojaa maailman vahvimpiin lukeutuvat lentomatkustajan oikeudet.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 261/2004 antaa mahdollisuudet hakea vakiokorvausta myöhästyneestä tai perutusta lennosta.
Korvauksen saadakseen ei tarvitse olla Euroopan Unionin kansalainen vaan olennaista on, lähteekö lento Euroopasta. Eurooppalaisten lentoyhtiöiden kohdalla korvausvelvoite koskee myös Eurooppaan saapuvia lentoja. Korvausvelvoite on voimassa kolme vuotta lennon jälkeen.
Jos myöhästyminen on alle kolme tuntia, korvaava lento löytyy alle kolmessa tunnissa, tai myöhästymisen syynä ovat poikkeukselliset olosuhteet, ei oikeuksia korvauksiin ole.
Lehtoyhtiö saattaa sovintona tarjota alennuksia tulevista lennoista. Siksi on hyvä tietää, että matkustajalla on oikeus saada korvauksensa rahana. Korvaus on vakiosuuruinen, useimmiten 200, 400, tai 600 euroa ja riippuvainen lennon pituudesta.
Näin lentoyhtiöt toimivat väärin
Myöhästyneestä lennosta saatava vakiokorvaus tekee kuluttajan elämän periaatteessa helpoksi. Ei tarvitse kiistellä siitä kuinka paljon lennon tulisi olla myöhässä, jotta se oikeuttaisi korvaukseen.
Koska kyse on vakiomääräisestä rahakorvauksesta, niin kättä ei tarvitsisi vääntää myöskään siitä kuinka suuri korvaus annetaan ja missä muodossa korvauksen tulisi olla. Kuluttajan valveutuneisuudenkaan ei tulisi olla ongelma, sillä lentoyhtiöiden pitäisi aktiivisesti tiedottaa matkustajia heidän oikeuksistaan hakea korvauksia.
Käytännössä lentoyhtiöt eivät kuitenkaan noudata näitä vakiokorvauksen periaatteita.
Airhelp Finlandin Aleksi Sepon arvion mukaan 13 miljoonaa matkustajaa oli oikeutettu korvaukseen vuonna 2019, mutta ainoastaan 10-20 prosenttia sai korvauksen. Suurin osa korvaukseen oikeutetuista ei siis tiedä oikeuksistaan tai ymmärrä miten korvaushakemus tulisi tehdä. Toisin sanoen lentoyhtiöiden aktiivisessa tiedottamisessa olisi parantamisen varaa.
Lentoyhtiöt ovat myös tarjonneet rahallisen vakiokorvauksen sijaan jotain muuta, kuten alennuksia tai vakiokorvausta alempaa rahakorvausta. Lentoyhtiön siis pitäisi maksaa vakiosumma, mutta käytännössä kuluttaja saa eteensä sovintoesityksen toisensa perään.
Lisäksi lentoyhtiöt pyrkivät aiheetta vetoamaan vastuista vapauttavaan poikkeukselliseen olosuhteeseen. Euroopan unionin tuomioistuin on toistuvasti joutunut toteamaan, että lentoyhtiön sisäinen lakko, tekniset vaikeudet tai operationaaliset olosuhteet eivät ole poikkeuksellisia olosuhteita.
Lue myös: Onko arvosijoittaminen yhä tuottoisa osakesijoittajan sijoitusstrategia?
Lentoyhtiöt ovat myös yksinkertaisesti jättäneet vastaamatta kuluttajan vaateeseen saada korvausta myöhästyneestä lennosta.
Lentojen myöhästyminen Suomessa
Finnairin lennoista alle puolet lähtee ajoissa. Kansainvälisessä 75 lentoyhtiön vertailussa Finnair sijoittuu vasta sijalle 61. Esimerkiksi halpalentoyhtiö Norwegian myöhästelee Finnairia harvemmin. Kuluttajariitalautakuntaan myös valitetaan eniten juuri Finnairista.
Finnairin tapaukset ovatkin ruuhkauttaneet niin kuluttajaneuvontaa kuin kuluttajariitalautakuntaakin. Vuosina 2018 ja 2019 tuli kuluttajaneuvontaan reilusti yli 1000 Finnairia koskevaa tapausta. Samanaikaisesti myös kuluttajariitalautakunnalla oli yli 1000 tapausta käsiteltävänään. Finnair on myös ollut Kuluttajariitalautakunnan niin sanotulla mustalla listalla, koska se ei ole noudattanut lautakunnan suosituksia.
Ongelman kokoluokka on sen vertaa merkittävä, että kuluttaja-asiamies yritti hakea markkinaoikeudelta Finnairin toimintatapaan muutosta uhkasakon avulla tässä kuitenkaan onnistumatta.
AirHelp Suomen maajohtaja Aleksi Seppo kuitenkin huomauttaa, että tapaukset joissa lentoyhtiö ei suostu korvaukseen menevät kuluttajariitalautakunnan tai käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
”Markkinaoikeuden päätös ei vaikuta käräjä- ja hovioikeuksissa sekä kuluttajariitalautakunnassa vireillä oleviin riitoihin”, Seppo muistuttaa.
Tulevaisuudessa
Mikäli lentoyhtiö ei myönnä korvausta voi asiaa viedä eteenpäin kuluttajaviranomaisten tai asiaan erikoistuneiden yritysten kautta. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi AirHelp ja Peruutetutlennot. Kyseiset yritykset veloittavat kokoluokkaa 35 prosenttia korvaussummasta kiinteän hinnaston mukaan.
Asiaan erikoistuneilla yrityksillä on lainsäädäntöön ja ennakkotapauksiin perustuen hyvä käsitys siitä, missä tilanteissa korvauksia kannattaa hakea. Lähtökohtaisesti käsittelyyn otetaan vain tapauksia, joiden läpimenoon uskotaan. Tapaukset, jossa lehtiyhtiö ei suostu korvaukseen menevät käräjäoikeuteen.
”Kun on tarkat tiedot korvattavuudesta, on rajanveto selkeää ja voittoprosentti erittäin suuri. Meidän palveluamme on helppo käyttää myös korvattavuuden tarkistamiseen, jonka jälkeen voi päättää haluaako hoitaa asian ajamisen itse, vaiko antaa tehtävän AirHelpin korvauskäsittelijöiden hoidettavaksi ”, kiteyttää Aleksi Seppo.
LUE MYÖS TÄMÄ
