Valuuttakurssit

Valuutoista turvaa kriisin keskelle?

Koronavirus on ravistellut rahoitusmarkkinoita ja monet sijoittajat etsivät epätoivoisesti turvasatamakohteita.

Osakemarkkinat ovat laskeneet viimeaikoina rajusti kun globaali talous uhkaa pysähtyä kokonaan. Yritysten kassavirrat ottavat nyt osumaa ja sijoittajat ovat olleet tästä huolissaan. Helsingin pörssissä on nähty jo useampi tulosvaroitus koronaviruksen takia ja riskit riskiyrityslainamarkkinoilla ovat kasvanneet Saudi-Arabian sekä Venäjän välisen öljyn hintasodan seurauksena.

Sijoitukset pitkiin valtiolainoihin ovat tuottaneet viimeaikoina hyvin kun keskuspankit ovat aloittamassa mittavia elvytystoimintoja. Korot alkavat hipomaan nyt kuitenkin myös Yhdysvalloissa nollaa ja valtiolainasijoitusten nousuvara tuntuu nyt katoavan entisestään. Samaan aikaan Italian taloustilanteen huoli karkottaa sijoittajia pois euroalueen riskisimmistä valtionlainoista.

Kulta on perinteisesti toiminut turavasatamakohteena ja kultasijoitukset ovat historiallisesti tuottaneetkin hyvin vaikeina aikoina. Kuitenkin esimerkiksi edeltävänä kuukautena kullan hinta on romahtanut 12 prosenttia.

Entäpä valuutat? Valuutat ovat historiallisesti tuoneet suojaa talouskriisien keskelle ja viimeaikaiset liikkeet ovatkin osoittaneet sijoittajien siirtäneen varojaan valuuttasijoituksiin. Esimerkiksi Japanin jeni sekä Sveitsin frangi ovat nousseet viimeaikoina kun esimerkiksi euro on heikentynyt sekä jeniä että Sveitsin frangia vastaan. Miksi näin?

Vaikka Japanin valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen on ollut pitkään 200 prosentin luokkaa, jeni on toiminut turvasatamana aikaisemminkin. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa jeni vahvistui yli 20 prosenttia ja Euroopan velkakriisin aikana yli 5 prosenttia euroa vastaan. Jopa Japanin vuoden 2011 maanjäristyksen aikana valuutta onnistui vahvistumaan.

Sveitsin frangi puolestaan vahvistui Euroalueen velkakriisin aikaan niin paljon, että Sveitsin keskuspankki alkoi tukemaan euron kurssia jotta frangin valuuttakurssi pysyisi vähintään 1,20 frangissa euroa kohden. Keskuspankki toivoi vakauttavansa vientituotteidensa kansainvälistä kilpailukykyä heikentämällä frangia ja euroa tuettiin ostamalla euroja keskuspankin painamilla frangeilla.

Sveitsin frangia ja Japanin jeniä yhdistää yksi merkittävä tekijä: Molempien valtioiden vaihtotaseet ovat olleet voimakkaasti ylijäämäisiä ja molempien valtioiden kotimaisten sijoittajien ulkomaisten omistusten arvot ovat korkeampia mitä ulkomaisten sijoittajien kotimaiset omistukset. Japani onkin samalla maailman suurin nettoluotottaja, sillä suurin osa Japanin valtionvelasta on kotimaisessa omistuksessa, minkä vuoksi velkataakkaa ei pidetä suurena uhkana.

Kun turbulenssi alkaa, raha tulee kotiin. Tämä tarkoittaa sitä että sekä sveitsiläisten että japanilaisten sijoittajien ulkomaisissa valuutoissa noteeratut sijoitukset muutetaan takaisin frangeiksi ja jeneiksi, mikä kasvattaa kyseisten valuuttojen kysyntää ja saa aikaan valuuttojen vahvistumisen. Viimeaikaiset havainnot valuuttamarkkinoilta tukevat tätä.

Sveitsin frangin osalta myös suhteellisen tasapainoinen poliittinen ympäristö sekä vakaa rahoitussektori tukevat turvasatamaominaisuutta. Myös alhainen inflaatio ja keskuspankin uskottavuus luovat Sveitsin frangille turvasatamaominaisuuksia.

Valuuttojen liikkeiden ennakointi on kuitenkin erittäin vaikeaa ja luonteltaan hyvin spekulatiivista. Valuuttasijoitukset ovat luonteeltaan myös hyvin erilaisia kuin perinteiset arvopaperisijoitukset.

Kommentoi
Ylös
>