Makrotalous

Keskuspankkien ennätyssuuri elvytys voi kostautua hyperinflaationa

Hyperinflaation riski on koronakriisin ja öljyn hinnan romahtamisen vuoksi mahdollinen erityisesti maissa, joiden valtionkassa ei kestä ”kaksoisiskua”.

Hyperinflaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa kuluttajahinnat nousevat yli 50 prosenttia kuukaudessa. Historian tunnetuimmat esimerkit hyperinflaatiosta liittyvät erityisesti Saksan, Zimbabwen ja Venezuelan tapauksiin.

Saksassa 1919 ja 1923 välillä vallinnut hyperinflaatio sai alkunsa ensimmäisestä maailmansodasta, jonka rahoittamiseksi sekä sodan jälkeen liittoutuneille maksettujen vahingonkorvauksien maksamiseksi, Saksan valtio painoi Saksan markkoja sekä laski liikkeelle valtionlainoja.

Samanaikaisesti kuitenkin maan hyödykkeiden tuotanto erityisesti elintarvikkeissa supistui rajusti. Yhdessä rahan ja hyödykkeiden tarjonnan lasku saivat aikaan peräti 20,9 prosentin inflaation päivätasolla.

Euroalueen pohjainflaation kehitys.

Zimbabwessa tapahtunut kuluttajahintojen rakettimainen nousu ajoittui aikavälille 2004-2009. Hyperinflaatio oli seurausta Kongolle maksettavista sotakorvauksista, jonka rahoittamiseksi Zimbabwen valtio painoi rahaa. Samanaikainen heikko sato ja viljelymaiden takavarikoinnit aiheuttivat pulaa ruosta sekä tietyistä muista paikallista hyödykkeistä.

Heikentynyt hyödykkeiden tarjonta suhteessa lisääntyneeseen rahan tarjontaan johti Zimbabwessa Saksan tavoin hyperinflaatioon. Maan kuluttajahinnat nousivat pahimmillaan peräti 98 prosenttia päivätasolla.

Kolmas esimerkki hyperinflaatiosta on ollut viime vuosina Venezuela, jossa kuluttajahintojen rakettimainen nousu alkoi vuonna 2016.

Maan hyperinflaatio sai alkunsa elintarvikkeiden ja lääkkeiden hintasääntelystä ja siitä seuranneesta paikallisten alan toimijoiden konkursseista. Venezuelan valtio päätti rahoittaa maahan tuotavat elintarvikkeet paikallisten toimijoiden ajauduttua vaikeuksiin. Samanaikaisesti kuitenkin maan tulojen kannalta tärkeän öljyn hinta romahti, jonka vuoksi Venezuela ei enää kyennyt ostamaan riittävästi tuotavia hyödykkeitä.

Näin ollen maa ajautui hyperinflaatioon, koska se joutui painamaan lisää rahaa rahoittaakseen elintarvikkeiden tuontia, joskin toimet eivät riittäneet korjaamaan pulaa elintarvikkeista ja lääkkeistä.

Miksi hyperinflaatio on haitallinen taloudelle?

Ensinnäkin korkea ja nopeasti muuttuva inflaatio aiheuttaa epävarmuutta eri talouden toimijoiden kuten yritysten ja kotitalouksien keskuudessa. Yritysten näkökulmasta rahan arvon nopea heikentyminen ja arvonvaihtelu tarkoittaa, että yrityksen kulut kohoavat nopeasti, riskit investointien osalta kasvavat sekä tavaraa maahan tuovien yhtiöiden kilpailukyky rapautuu tuotavien tuotteiden hinnan nousun vuoksi. Pankit ja muut rahoituslaitoksen ajautuvat hyperinflaation aikana usein konkurssiin lainojen reaaliarvon nopean laskun vuoksi.

Kotitalouksien näkökulmasta hyperinflaatio johtaa usein reaalitulojen huimaan laskuun palkkojen noustessa kuluttajahintoja hitaammin. Lisäksi kuluttajien säästämien varojen ja käteisen arvo romahtaa, joka on erityisen haitallista pitkään säästäneille kuten monille eläkeläisille.

Hyperinflaation riski nykyisessä talouden ympäristössä

Koronatilanteen aikaansaama ennätyssuuri talouden elvyttäminen eri maissa nostaa riskiä inflaatioshokin todennäköisyydestä. Akuutimman koronatilanteen aiheuttama deflatorinen ympäristö voi muuttua inflationariseksi ennennäkemättömän nopeasti, jos kriisi menee ohi ennakoitua aiemmin ja lukumääräisesti iso joukko kuluttajia palaa markkinoille samanaikaisesti.

Hintojen nousun voimakkuutta mahdollisessa tilanteessa korostaa rahan tarjonnan voimakas kasvu, jota nyt toteutetaan osittain jopa helikopterirahana (USA:ssa).

Hyperinflaation riski länsimaissa lienee kuitenkin edelleen maltillinen, vaikka edellä mainittu skenaario toteutuisi. Todennäköisempi riski liittynee siihen, että inflaatio nousee selvästi yli keskuspankkien inflaatiotavoitteen, talous ylikuumenee ja korkotasoa joudutaan nostamaan nopeasti. Korkotason nopealla nostamisella on haittavaikutuksensa reaalitalouteen, varsinkin nykyisellä valtioiden, yritysten ja kotitalouksien velkamäärällä.

Hyperinflaation toteutuminen länsimaissa vaatisi todennäköisesti myös kolmannen tekijän rahan tarjonnan ja kysynnän nopean elpymisen tueksi. Aiemmin mainituissa Saksan, Zimbabwen ja Venezuelan esimerkeissä on yhteistä, että valtio on joutunut painamaan lisää rahaa sen verotulojen rapautuessa hyödykkeen tai muun valtiolle tärkeän tulonlähteen hinnan tai vaihtoehtoisesti hyödykkeiden tarjonnan laskettua esimerkiksi hintakontrollin tai muun tekijän vuoksi.

Miten inflaatioshokki voi syntyä?

Historiasta saastuneena voitaneen siis sanoa, että nykyisessä talouden ympäristössä suurimmassa hyperinflaation vaarassa ovat maat, joiden tulonlähde on öljy.

Öljyn hinta romahti maaliskuussa Saudi Arabian raakaöljyn hintaa ja tuotantoa koskevan päätöksen vuoksi.

Monella öljynviejämaalla on nykyisessä markkinaympäristössä samanaikaisesti myös koronan vuoksi tehtävät elvytystoimenpiteet. Öljyn hinnan lasku ja korona voisivat yhdessä johtaa kyseisissä maissa niin merkittävään rahan tarjonnan kasvuun, joka yhdessä kuluttajien kysynnän uudelleen noustessa voisi tuoda mukanaan inflaatioshokin.

Tähän mennessä USA:n ja euroalueen kotitalouksien luottamus rahan arvon säilymiseen on pysynyt hyvällä tasolla. Luottamuksen romahtaminen ja sen myötä rahan kiertonopeuden kasvu voisivat kuitenkin muuttaa inflaatioympäristön merkittävästi.

Toisaalta jos mietitään historian perusteella yhtä keskeisimmistä hyperinflaation aiheuttajista eli kuluttajatuotteiden tarjonnan laskua, voisi kyseinen tilanne tulla sekä USA:ssa ja Euroopassa ajankohtaiseksi, jos pitkittyneen koronatilanteen vuoksi paikallisilta markkinoilta poistuisi paljon alan yrityksiä esimerkiksi konkurssien takia.

Myöhemmin julkaistavassa artikkelin toisessa osassa käsitellään korkeata inflaatiota sijoittajan näkökulmasta sekä arvioidaan erityisesti osakesijoittajan vaihtoehtoja inflaation mahdollisesti kohotessa.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Avatar

    jouko

    11.4.2020 at 00:54

    Hyperinflaatio ei ole koskaan aiheutunut liiasta rahan määrästä, vaan perustuotannon romhtamisesta.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös