Keskuspankin arvopaperien osto-ohjelma paisuu 1350 miljardiin euroon.
Euroopan keskuspankki EKP päätti viime viikolla pitämässään korkokokouksessaan, että se kasvattaa arvopaperien osto-ohjelmaansa 600 miljardilla eurolla. Keskuspankki oli päättänyt maaliskuussa 750 miljardin euron hätäohjelmasta. Nyt siis kokonaispotti nousi 1350 miljardiin euroon.
Osto-ohjelman tarkoituksena on vaimentaa koronakriisin aiheuttaman ulkoisen shokin aiheuttamia riskejä euromaille.
Samalla EKP kertoi myös jatkuvansa osto-ohjelmaa ensi vuoden kesäkuun loppuun, kun aiemmin niiden oli määrä kestää tämän vuoden loppuun.
Ohjauskorko pysyi ennallaan, eikä se ollut mikään yllätys. Ohjauskorko on nolla prosenttia ja pankkien talletuskorko -0,5 prosentissa.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ennustaa euroalueen talouden kääntyvä parempaan suuntaan kesällä. Tänä vuonna bruttokansantuote heikkenee kuitenkin liki yhdeksän prosenttia EKP:n arvion mukaan.
Lagardelta kysyttiin EKP:n tilaisuudessa, miten keskuspankki suhtautuu Saksan perustuslakituomioistuimen päätökseen, jonka mukaan EKP:n pitäisi perustella velkapapereiden ostot tähänastista paremmin.
”EKP kuuluu EU-tuomioistuimen tuomiovaltaan. Tuomioistuin on linjannut, että osto-ohjelmamme oli sääntöjen mukainen”, Lagarde vastasi.
Saksan perustuslakituomioistuin vaatii toukokuussa yllättäen Euroopan keskuspankilta täsmällisiä perusteluja, miksi eurojärjestelmä alkoi keväällä 2015 ostaa eurovaltioiden joukkolainoja. Perustuslakituomioistuimen mukaan eurojärjestelmän valtioiden joukkolainojen osto-ohjelma ylittää EKP:n toimivallan ja lisäksi rikkoo kieltoa rahoittaa suoraan valtioita.
Mikäli Saksa, euroalueen suurin talous, jäisi pois velkakirjojen osto-ohjelmasta, vaarantuisi euroalueen rahapolitiikan elvytys, koko euroalueen yhtenäisyys ja jopa euroalueen tulevaisuus.
EKP:n elvytys on ollut käytännössä välttämätön erityisesti Italialle, jonka velkakirjojen korot nousivat rakettimaisesti koronakriisin aikana. Ennen koronakriisin puhkeamista Italian 10-vuoden velkakirjan korko oli alle kaksi prosenttia. Maaliskuussa se nousi hetkessä yli 15 prosenttiin.
Handelsbanken arvioi aamukatsauksessaan, että EKP on voinut jatkaa äärimmäisen avokätistä elvytystään, sillä inflaatiopaineet ovat pysyneet todella vaatimattomina. Toukokuussa euroalueen inflaatio oli vain 0,1 prosenttia ja pohjainflaatio 0,9 prosenttia.
Pidemmän aikavälin vaikutukset massiiviselle elvytystoimille ovat pankin mukaan kuitenkin suuri mysteeri.
”Poikkeuksellisen elvyttävä rahapolitiikka on jatkunut käytännössä finanssikriisistä saakka eli jo toista vuosikymmentä”, pankki toteaa.
SAK:n ekonomisti Anni Marttinen pohtii Poliittinen talous -podcastissä koronakriisin esiin nostamia talouspoliittisia ideoita. Tällaisia ovat esimerkiksi euroalueen sääntökehikon muuttaminen tai valtioiden suoran keskuspankkirahoituksen mahdollisuus.
