Euroalueen säännöt näyttävät vaikeuttavat euroalueen talouden hallintaa.
EU-komissio esittää 750 miljardin euron elpymisrahastoa koronapandemiasta aiheutuneiden talousvaikeuksien voittamiseksi. Potista on tarkoitus jakaa 500 miljardia euroa jäsenmaille tukena ja 250 miljardia euroa lainana. Rahoitussumma on tarkoitus rahoittaa yhteisellä, komission ottamalla velalla.
Suomen osuus nyt kaavaillusta 500 miljardin hätäavusta olisi noin 8,5 miljardia euroa. Elpymisrahaston varoja suunnattaisiin eritoten investointeihin.
Eduskunnassa käytiin vilkas keskustelu EU:n esittämästä rahastosta. Elpymisrahaston käytölle vaadittiin esimerkiksi selkeitä ehtoja. Rahat pitäisi sitoa tiukasti jäsenmaiden talouksien uudistamiseen.
Elvytysrahastosta käydyssä keskustelussa on korostunut riskit ja Suomen vastuut, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä rahastolla tavoitellaan, muistuttaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Rehnin mielestä syytä on arvioida paitsi Suomen mahdolliset vastuut, myös ne merkittävät myönteiset vaikutukset, joita elvytysrahastolla olisi Euroopan ja Suomen talouden elpymisen ja siten työllisyyden kannalta.
Euroalue on joutunut uuteen vakavaan haasteeseen sen jälkeen, kun Saksan perustuslakituomioistuin vaatii yllättäen Euroopan keskuspankilta täsmällisiä perusteluja, miksi eurojärjestelmä alkoi keväällä 2015 ostaa eurovaltioiden joukkolainoja.
Perustuslakituomioistuimen mukaan eurojärjestelmän valtioiden joukkolainojen osto-ohjelma ylittää EKP:n toimivallan ja lisäksi rikkoo kieltoa rahoittaa suoraan valtioita.
Mikäli Saksa, euroalueen suurin talous, jäisi pois velkakirjojen osto-ohjelmasta, vaarantuisi euroalueen rahapolitiikan elvytys, koko euroalueen yhtenäisyys ja jopa euroalueen tulevaisuus.
Perustuslakituomioistuimen vaatimukset ovat saaneet EU:n mahtimaiden johtajat vastatoimiin, ja elpymisrahasto on siitä konkreettinen esimerkki.
SAK:n ekonomisti Anni Marttinen pohtii Poliittinen talous -podcastissä koronakriisin esiin nostamia talouspoliittisia ideoita. Tällaisia ovat esimerkiksi euroalueen sääntökehikon muuttaminen tai valtioiden suoran keskuspankkirahoituksen mahdollisuus.
Koska euroalueen säännöt törmäävät toistuvasti talouskriiseihin, tulisi sääntöjen mielekkyydestä käydä perustava poliittinen keskustelu. Lisäksi jaksossa keskustellaan siitä, onko luottomarkkinoilla niin paljon valtaa kuin usein kuvittelemme ja miksi uudet talouspoliittiset ideat eivät tunnu valuvan Euroopan tasolta suomalaiseen keskusteluun.
