Luottamus pankkeihin on alhaalla ja se näkyy myös pörssikursseissa.
Luottamus pankkeihin on alhaalla. Vuoden 2008 finanssikriisi sai luottamuksen laskuun ja Edelmanin kansainvälinen luottamusbarometrin 2020 mukaan pankkisektori on yhä vähiten luottamusta herättävä toimiala.
Kansainvälisen markkinatutkimusyhtiö Ipsoksen tekemän kyselytutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista uskoi juurikin pankkisektorin olevan se toimiala joka tilanteen tullen käyttää asiakkaita hyväkseen. World values survey antaa samansuuntaisia tuloksia. Suurin osa vastaajista, kertoo luottavansa pankkeihin ”ei kovinkaan paljoa” tai ”ei juuri ollenkaan”.
Pohjolassakin kuluttajien luottamusta pankkeihin koetellaan. Ruotsalaisen Swedbankin toimitusjohtaja erotettiin rahanpesuskandaalin vuoksi. Danske Bankin toimitusjohtaja erosi rahanpesuvyyhdin yhteydessä, eikä Nordeankaan sakkoihin johtaneita Panaman papereitakaan ole vielä unohdettu.
Lue myös: Bitcoin osana sijoitussalkkua
Syitä pankkien saamaan epäluottamuslauseeseen on useita
Pankkien luottamusta on koeteltu vuosien varrella ja syystä. Pidetäänhän vuoden 2008 finanssikriisin yhtenä syynä juurikin pankkiireita.
Pankit paketoivat asuntolainat monimutkaisiksi ja vaikeasti ymmärrettäviksi arvopapereiksi ja myivät ne eteenpäin sijoittajille. Monimutkaisten rakenteiden, sekä vakuutustoimijoiden ja luottoluokittajien avustuksella saatiin B-luokan lainaa myytyä AAA-luokan lainana.
Isot pankit myös ottivat kohtuuttoman paljon riskiä. Ja miksipä eivät olisi ottaneet? Ne tiesivät, että niiden kaatuminen olisi haavoittanut yhteiskuntaa liikaa. Riskin realisoituminen menisi käytännössä valtion piikkiin, kun taas suuren riskin tuomat tuotot sai pistää omaan taskuun.
Finanssikriisi ei ole ainoa pankkien luottamusta koetellut tapahtuma. Erilaiset skandaalit osinkopesusta, pankkiirien saamista jättibonuksista ja vilpillisesti myydyistä lainavakuutuksista ovat myös vaikuttaneet luottamuksen määrään.
Digitalisaatioon liittyvä konttoriverkoston merkittävä supistuminen tuo myös oman haasteensa, kun henkilökohtaiset tapaamiset korvautuvat yhä enenemissä määrin sovelluksilla ja internetissä täytetyillä lainahakemuksilla.
Keskuspankkiirien toimet voivat myös herättää epäluottamusta pankkeja ja koko rahoitusjärjestelmää kohtaan. Moni sijoittaja miettiikin mihin negatiivinen korkoympäristö ja rahan painaminen lopulta tulee johtamaan.
Pankkien merkitys on murroksessa
Luottamus pankkeihin on ongelma jo nyt. Suomen käyttötileillä makaa 80 miljardia sijoittamatonta euroa inflaation syötäväksi. Samalla tiedetään, että luottamuksen puute on yksi keskeinen syy olla osallistumatta pitkällä aikavälillä hyvää tuottoa tuoville osakemarkkinoille.
Pankkien merkitys on murroksessa sitäkin kautta, että pääoman tarve on laskenut. Rahoituksen saanti ja kustannus on perinteisesti ollut keskeinen investointeja rajoittava pullonkaula. Nyt tehtäviä investointeja rajaavat kuitenkin yhä enenemissä määrin pikemminkin houkuttelevien investointikohteiden puute kuin pääoman saatavuus.
Pankkien murrosta voi tarkkailla myös osakemarkkinoiden kautta. Onhan osakemarkkinoiden yhtenä tehtävänä tuottaa informaatiota ja hinnoitella tulevaisuuden näkymiä.
Pankkien korruptiosyytökset eivät laske vain kuluttajien luottamusta, vaan saavat myös sijoittajat huolestumaan. Osakkeet myydään ja kurssit laskevat.
Pankkisektorin murros taas näkyy siinä, miten osakkeet hinnoitellaan pidemmällä aikavälillä. Ennen finanssikriisiä Saksan pankkien tuottoindeksi ylsi yli seitsemänsadan pisteen, kun nykytaso on alle kuudenkymmenen pisteen.
Perinteisten pankkien sijaan sijoittajat uskovat uuden sukupolven rahoituspalveluihin ja finanssiteknologiaan. Siinä missä Saksan pankit ovat tänä vuonna saaneet osakseen kurssilaskua on Fintech-yrityksiin sijoittava ARK Fintech Innovation ETF noussut yli kuusikymmentä prosenttia.
Yhteiskunnalle on tärkeää, että pankkijärjestelmään luotetaan
Luottamuspula pankkeihin on tärkeää paitsi pankkien, myös yhteiskunnan kannalta. Luottamuspula kun johtaa alihyödynnettyihin resursseihin.
Kaikilla yksityishenkilöillä ei ole mahdollisuutta alkaa osakesijoittajaksi, mutta 80 miljardia pankkitileillä makaavaa tuottamatonta euroa viittaa siihen, että taloustilanne ei läheskään aina ole rajaava tekijä. Syynä pääomatuloista luopumiseen voi olla myös epäluottamus pankkien antamia sijoitusneuvoja kohtaan. Se ei ole yhteiskunnankaan etu.
Luottamuksen merkityksellisyys korostuu yritysten kohdalla. Yhdysvalloissa koronatukipaketin yhteydessä luotu PPP -ohjelma (Paycheck Protection Program), antaa pienyrityksille mahdollisuuden ottaa lainaa palkkojen maksuun. Laina on itseasiassa suoraa yritystukea, koska sitä ei tarvitse maksaa takaisin, kunhan rahat on käytetty PPP-ohjelman ehtojen mukaisesti.
Siinä missä 35 prosenttia lainasta kieltäytyneistä yrityksistä ei osallistunut PPP -ohjelmaan koska tarvetta käteiselle ei ollut, yli kymmenen prosenttia kertoi syyksi epäluottamuksen pankkeja kohtaan. Laina jää siis ottamatta koska ei uskottu siihen, että pankki todella antaisi PPP -ohjelman ehtojen mukaisesti lainan anteeksi. Se on sääli, sillä se toinen vaihtoehto PPP-lainalle on irtisanoa tai lomauttaa työntekijä.
Suomessakin hallituksen toimet pienten ja keskisuurten yritysten tukitoimet ovat perustuneet pankkien jakamaan ja valtion takamaan lainaan. Ongelmana on, että kaikki eivät halua ottaa lainaa, vaikka investoitavaa olisi. Ne, jotka eivät luota pankkeihin, eivät myöskään halua ottaa velkaa.
LUE MYÖS TÄMÄ
