Tulokset perustuvat 2 019 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Työttömyysturvan porrastamisessa on kyse siitä, että työttömyysturva on esimerkiksi työttömyyden alkuvaiheessa korkeampi ja alenee työttömyyden pitkittyessä.
34 prosenttia vastanneista pitää sitä huonona keinona. Yli puolet suomalaisista torjuu Arvo- ja asennetutkimuksessa esitetyt kovat työllisyyskeinot, joissa nykyisiä etuuksia leikataan. Sen sijaan pehmeät keinot kuten työurien pidentäminen alku- ja loppupäästä sekä ansiotuloverotuksen keventäminen saavat suomalaisten enemmistön tuen.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat valmiimpia leikkaamaan muilta kuin itseltään. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista tai työttömyysturvan saannin ehtojen tiukentamista pitävät huonona keinona useimmin työttömät, jotka kannattavat vähiten ansiotuloverojen alentamista.
”Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää vahvaa työllisyyttä ylläpitävää politikkaa. Siksi hallituksen on kyettävä toteuttamaan työllisyystoimia – myös sellaisia, joilla ei ole kansan enemmistön kannatusta. Työn verotusta tulee laskea, työttömyyseläkeputki kannattaa poistaa ja työttömyysturvaa porrastaa samalla, kun työttömyysturvan omavastuupäivien määrää lisätään”, toteaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen, joka on kirjoittanut suomalaisten työasenteita käsittelevän EVA Arvion Hapuileva työlinja.
Työttömyysturvan porrastusta ovat ajaneet elinkeinoelämän järjestöt, ja Ylen kyselyn mukaan puolueista se saa kannatusta erityisesti kokoomuksen, RKP:n ja kristillisdemokraattien kansanedustajien keskuudessa. Kaikki kokoomuksen, RKP:n ja kristillisdemokraattien vastanneet kansanedustajat katsovat, että porrastus tulisi tehdä. Sen sijaan kaikki vasemmistoliiton vastaajat ja valtaosa SDP:n edustajista torjui porrastuksen.
Porrastusta on vastustanut esimerkiksi SAK. Viime elokuussa porrastukseen otti kantaa SAK.n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.
”Vaikka moni taloustieteilijä suosittelee työttömyysturvan porrastusta keinona parantaa työnhaun kannustimia, tällaisen mallin hyödyistä ei ole teorian eikä empirian valossa yksimielisyyttä. Porrastus on erityisen huono idea, jos pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet reagoida muuttuneisiin kannustimiin ja työllistyä ovat muita huonommat. Tällaisesta on jonkin verran tutkimusnäyttöä”, Kaukoranta totesi blogissaan.
