Vuosi 2020 oli värikäs: kurssiromahdus ja supernousu, kiihkeä Veikkaus-keskustelu ja korkeat sähkönsiirtohinnat ja onnistunut osakesäästötili!
Onneksi tuli otsikoitua SalkunRakentajan ensimmäinen juttuni otsikolla ”Korona on iso mahdollisuus omistajalle”.
Näin todella oli. Otsikko on rohkea silloin, kun markkinoilla vallitsee paniikki. Maaliskuun alussa vallitsi – ja se syveni pörssikursseilla mitattuna Suomessa 18.3. saakka. Pohjois-Amerikassa pohja mitattiin vajaa viikko myöhemmin 23.3.
Sitten alkoi hervoton pörssinousu. Pääsuunta on ollut koko ajan nouseva. Niin OMX Helsinki Cap kuin S&P 500 -indeksi tekivät kaikkien aikojen ennätykset viime viikolla. Näin nopeaa nousua en olisi odottanut keväällä.
Kurssinousun taustalla on elvytyksen lisäksi muitakin syitä. Yksi perustavaa laatua oleva on hyvin yksinkertainen: yksityissijoittajilla on ollut aikaa tehdä sijoituksia.
Nettiaika on lisääntynyt ja se on lisännyt monen sellaisen liiketoiminnan aktiviteettia, jossa liiketoiminta perustuu netin käyttöön Applesta Amazoniin ja Facebookista Nordnetiin.
Isolla osalla kuluttajista oma talous on säilynyt hyvänä tai jopa parantunut. Isoimpia kärsijöitä ovat puolestaan palvelualat, kuten ravintolat ja matkailu työntekijöineen ja yrityksineen.
Osakesäästötili oli menestys
Suomessa kotitalousomistajien määrä on kohonnut kaikkien aikojen ennätykseen, yli 900 000:een (Pörssisäätiö). Se on hurja määrä ja kertoo, että ihmisillä on taloudellisia puskureita heikompien aikojen varalle.
Tilanne on kaksijakoinen. Samaan aikaan maksuhäiriöt ovat yleistyneet ja niitä oli Asiakastiedon lokakuun uutisen mukaan jo 392 000 kuluttajalla. Miehillä maksuhäiriöitä on selvästi enemmän kuin naisilla, kolmikymppisistä miehistä jopa 16 prosentilla.
Osakesäästäjän paras uutinen pörssivuonna 2020 oli osakesäästötilin voimaantulo vuoden alusta. Se oli todella iso henkinen muutos, sillä piensijoittaja pääsi samalla viivalle esimerkiksi rahastojen kanssa. Jos raha pysyy osakesäästötilin sisällä, veroa ei mene osingoista eikä myyntivoitoista sijoitusmatkan varrella.
Vasta kun sijoittaja nostaa pääomaa osakesäästötililtä pois, voiton osuudesta menee pääomavero.
On hämmästyttävää, kuinka ison etumatkan Nordnet sai vedettyä aktiivisuudellaan osakesäästötileissä. Nordea ja Danske Bank ovat isoista toimijoista tuoneet myös osakesäästötilit asiakkaidensa saataville, mutta OP Ryhmä tuo ne ilmeisesti vasta ensi vuoden aikana.
Arvopaperikeskus Euroclear Finlandin mukaan Suomessa oli avattu marraskuun alkuun mennessä 133 000 osakesäästötiliä, joista Nordnetin osuus on jopa 100 000 eli 75 prosenttia.
Osakesäästäjien lukumäärän kasvu Suomessa 88 000:lla viime vuodenvaihteesta marraskuun alkuun selittyy pitkälti juuri osakesäästötileillä.
Ongelmallinen Veikkaus
Hämmästyin alkuvuonna Twitterin ärhäkkää Veikkaus-keskustelua. Todella tunnepohjainen ja yksipuolinen keskustelu Veikkausta vastaan sai ihmettelemään tarkoitusperiä.
Yhtäältä on todella hyvä, että rahapelimonopoliin liittyviä epäkohtia nostetaan esille. Ei ole terve tilanne, että iso osa kulttuurin, urheilun, liikunnan ja tärkeiden järjestöjen rahoituksesta on yhteydessä Veikkaukseen.
On haasteellinen tilanne, että Veikkauksen tulisi yhtäältä pyrkiä maksimoimaan tuottoa ja toisaalta ehkäistä pelihaittoja. Toisaalta monopoli tuo isot tuotot (n. 1 miljardi euroa/v) Suomeen ja tällä rahalla voidaan ratkoa myös ongelmia. Jos rahapelitoiminnan tuotot jakautuisivat maailmalle ja haitat olisi kustannettava Suomessa, tilanne olisi haastava.
Rahapeliautomaattien vähentäminen on todella hyvä kehityssuunta. Läheskään kaikki rahapelejä pelaavat eivät kykene hallitsemaan pelaamistaan, vaikka isoimmalle osalle väestöstä Veikkauksen pelit lotosta urheiluvedonlyöntiin tuovat mukavaa sisältöä elämään ilman riippuvuussuhdetta.
Peliongelmaisilla puolestaan korostuvat paitsi fyysiset peliautomaatit myös yhä enemmän netissä ja mobiilisti tapahtuva rahapelaaminen niin Veikkauksen kuin ulkomaisten toimijoiden kautta.
Toimialat, jotka aiheuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia haittoja kuten rahapelit ja alkoholi, tarvitsevat mielestäni asianmukaisen sääntelykehikon ja sen jatkuvaa kehitystyötä.
Sähkönsiirtohinnat paisuivat yli äyräiden
Iso kesän ja syksyn teema oli tälläkin palstalla sähkönsiirtohinnat. Kyse on kaikille välttämättömästä monopoli-infrastruktuurihyödykkeestä, jonka hintatasoon ei saisi tulla yhtäkkisiä muutoksia. Nyt on tullut.
Taloussanomat uutisoi syksyllä:
Sähköverkkoyhtiöt saivat veloittaa asiakkailta viime vuoden palveluista runsaat 480 miljoonaa euroa enemmän nykykäytännön perusteella, jossa Energiavirasto oikaisee lukuja, kuin jos malli perustuisi yhtiöiden todellisiin tilinpäätöslukuihin.
Todellisista tilinpäätöksistä laskettuna niin sanottu sidotun pääoman tuotto nousi 12 prosenttiin, alijäämä mukaan lukien, kun Energiviraston laskema kohtuullinen tuottoaste oli 6,2.
Molemmat ovat isoja lukuja monopoli-infralle varsinkin 0-korkorympäristössä. Onneksi tätäkin sääntelykehikkoa ollaan säätämässä uudelleen, koska nykyinen lainsäädäntö on kaikkea muuta kuin vastuullinen kuluttajan kannalta.
Kauppalehti uutisoi teemasta aiemmin 30.9. Myös Yle on uutisoinut ansiokkaasti asiasta. Oheisen jutun kuvaajasta näkyy siirtohintojen ”räjähdys” vuodesta 2016 alkaen.
Yle osoitti jutussaan, että siirtohintojen nousu perustuu Energiaviraston valvontamallin muutoksiin, ei niinkään verkkoinvestointeihin, sillä Caruna Espoo on tuplannut hintansa ilman investointitarvetta.
Caruna Espoo paini omassa luokassaan. Yhtiön toteutunut liikevaihto nousi 109 prosenttia vuosina 2015–2018, vaikka sen investoinnit olivat ajanjaksolla keskimäärin selvästi alle poistojen. Suomeksi sanottuna verkkojen rakentamisbuumia ei näkynyt, eikä sellaiselle ollut kaupunkiyhtiössä tarvettakaan.
Toki valvontamalli, lainsäädäntö, verkkoinvestoinnit ja se onko niille tarvetta nykyisessä laajuudessa nykyisellä aikataululla, ovat kaikki sidoksissa toisiinsa.
Carunaa omistavat paitsi ulkomaiset infrasijoittajat myös suomalaiset eläkeyhtiöt Elo ja Keva. Kesän jutussa kritisoin, että Elenia ei ilmoita omistajia kotisivuillaan. Tähän on tullut parannus. Tosin Carunalla on myös prosentit mukana.
Elenian omistajat ovat Valtion Eläkerahasto (VER), Allianz Capital Partners (ACP) Allianz Groupin puolesta sekä Macquarie Super Core Infrastructure Fund.
Pisteet täytyy nostaa myös Omakotiliitolle, joka keräsi lyhyessä ajassa kansalaisaloitteeseen siirtohintojen hillitsemiseksi vaadittavat 50 000 nimeä loka-marraskuussa.
Poliitikoista asiantilan muutosta on ansiokkaasti ajanut kansanedustaja Heikki Vestman, mm. Hämeen Sanomat 19.12. Vestman kuuluu kokoomukseen, joskin kokoomus oli aikanaan pääministeripuolueena hyväksymässä sähköverkkojen myyntiä ja nykyistä lainsäädäntöä 2013-2014.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
??
Henri Elon sijoituskirjat alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!
Tilaa Henrin yhä saatavilla oleva sijoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tai Henrin ja Jari Saarhelon uusin Osakesijoittajan maailmanvalloitus, tai molemmat pakettina täältä.
Syötä alennuskoodiksi ”Salkunrakentaja2020” niin saat kirjan/kirjat kotiin toimitettuna: Tuoton arvoitus 15 e, Osakesijoittaja 30 e tai pakettihinta 45 e, ei muita kuluja.
??
Lommo Fortumin vastuullisuuskilpeen
Myös sähköyhtiö Fortum on saanut lommon vastuullisuuskilpeensä. Samaan aikaan kun Fortum myi sähköverkot ulkomaisille infrasijoittajille ja kotimaisille eläkeyhtiöille (jotka yhdessä muodostivat Carunan) 2,55 miljardilla eurolla joulukuussa 2013, sääntelyjärjestelmä oli juuri suunniteltu ja lobattu nykyiseen, uuteen asentoonsa. (vrt. esim. IS 12.12.13)
Myyntisumma oli iso ja myynnin jälkeen sähkönsiirtohinnat kuluttajalle nousivat taivaisiin.
Milloinkahan vastuullisuustyötä ja ESG:tä työkseen tekevät kiinnittävät huomioita tämän hetken isoihin vastuullisuusongelmiin ilmastonmuutoksen lisäksi?
Monopoli- ja infra-alojen kuluttajahinnoittelu – mukaan lukien asuminen – on instituutiosijoittajalle todella herkkä ja vaikea vastuullisuusteema, josta harva haluaa puhua.
Se kuitenkin vaikuttaa kuluttajan arkeen ja tasa-arvoon tässä ja nyt.
Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2021! ✨
??
Henrin sijoituskirjojen tilaukset ALE-koodilla ”Salkunrakentaja2020” täältä.