Hallitus teki eilen päätöksen, jossa ikääntyneiden työttömien mahdollisuus eläkeputkeen eli työttömyyspäivärahan lisäpäiviin päättyy asteittain vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 1965 syntyneet eivät saa mahdollisuutta eläkeputkeen. Tähän asti vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiden oikeus eläkeputkeen alkaa 62-vuotiaana.
Eläkeputki eli toiselta nimeltään työttömyysputki tarkoittaa iäkkäiden pitkäaikaistyöttömien oikeutta työttömyysturvan lisäpäiviin, joiden perusteella heille voidaan maksaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tietyin edellytyksin siihen asti, kunnes he pääsevät vanhuuseläkkeelle.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että työttömyysputki heikentää ikääntyvien työllisyyttä ja työttömyysputken alaikärajan nostaminen lisää työllisyyttä
Eläkeputken poisto on yksi merkittävä osa ratkaisupakettia, jolla hallitus pyrkii parantamaan yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Pääministeri Sanna Marinin mukaan hallituksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä rakenteellisilla uudistuksilla.
Päätös ei ollut vasemmistoliiton mieleen, ja se vaati eläkeputken poiston vastapainoksi parannuksia yli 55-vuotiaiden muutosturvaan, toimeentuloon ja työvoimapalveluihin.
Suomen Yrittäjät on tyytyväinen siihen, että hallitus on päättänyt poistaa eläkeputken.
”Se on ensimmäinen tämän hallituksen aito työmarkkinareformi. Se on hyvä alku, jolle tarvitaan jatkoa. Seuraavaksi pitää tarttua työttömyysturvaan”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Yrittäjien mielestä syntynyt paketti on ”varsin tasapainoinen kokonaisuus”. Eläkeputki on ollut tärkeä monelle yrittäjälle ja työntekijälle, mutta työllisyyden vuoksi siitä on syytä luopua.
”Paketti parantanee ikääntyneiden työllisyyttä, mikä on tärkeää ikääntyville itselleen ja koko kansantaloudelle. Suomessa yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on merkittävästi alhaisempi kuin muissa pohjoismaissa”, Pentikäinen toteaa.
Jos Suomentyöllisyysasteemme ei vahvistu, koko hyvinvointivaltion talousperusta murenee emmekä pysty huolehtimaan kaikista apua tarvitsevista, Pentikäinen perustelee.
Yrittäjät pitää valitettavana sitä, että esitys lisää hieman työnantajan kustannuksia.
”Jokainen lisäys on myrkkyä, koska työllistämisen taakka on jo nyt Suomessa lähes kohtuuton. Siksi pienissä työnantajayrityksissä työpaikat eivät juuri kasva. Lisäys jää kuitenkin maltilliseksi. On erityisen tärkeää, että pienten yritysten muutosturvataakka ei kasva,” Pentikäinen kiittelee.
Yrittäjät korostaa, että eläkeputken poiston lisäksi tarvitaan muita työreformeja.
”Seuraavaksi hallituksen on tartuttava työttömyysturvaan. On kestämätöntä, että kassojen ulkopuolelle olevien ansioturvaa ei laiteta kuntoon. Heistä moni on koronakriisin vuoksi erittäin ahtaalla taloudellisesti.”
Yleistä ansioturvaa voi yrittäjäjärjestön mielestä rahoittaa porrastamalla ja lyhentämällä työttömyysturvaa.
”On olennaista, että työelämän joustoja lisätään kaikille työntekijöille ja työpaikoille. Se vaatii mahdollisuutta työpaikkasopimiseen ja syrjivien sopimisen kieltojen poistamista mutta myös osa-aika- ja monipaikkatyön lisäämistä”, Pentikäinen toteaa.
Nykyisin ansiosidonnaista työttömyysturvaa voivat Suomessa saada ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet. Ansiosidonnaisen työttömyysetuuden saaminen ei edellytä ammattiliittoon kuulumista.
Silti ansiosidonnainen työttömyysturva rahoitetaan 95-prosenttisesti verovaroin kaikilta palkansaajilta, siis sekä kassoihin kuuluvilta että kuulumattomilta. Työttömyyskassan jäsenmaksu kattaa vain noin viisi prosenttia kuluista.
Suomen Yrittäjien lisäksi yleistä ansioturvaa kannattaa kokoomus, joka perustelee muutostarvetta sillä, että että kassoihin kuulumattomat työntekijät joutuvat maksamaan palkastaan lakisääteisiä työttömyysvakuusmaksuja. Siitä huolimatta heillä ei ole työttömäksi jäädessään oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, vaan vain perusturvaan.
Myös vasemmistoliitto kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamista kaikille. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kertoi puolueen linjauksesta viime kesänä Ylen A-studiossa. Tosin Arhinmäki esittää laajennuksen toteutusta niin, että työttömyyskassaan kuuluminen tehtäisiin pakolliseksi.
