Makrotalous

Eläkeputken poistaminen on konkreettinen työllisyystoimi

Tutkimukset osoittavat, että eläkeputki heikentää ikääntyvien työllisyyttä.

Hallitus on luvannut vielä ennen joulua linjata toimia yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi ja työssä jaksamisen edistämiseksi.

Ylen saamien tietojen mukaan hallituksen valmistelu niin sanotun eläkeputken poistamisesta on loppusuoralla. Marinin hallituksen johtoviisikko eli hallituspuolueiden puheenjohtajat pyrkivät sopimaan asiasta jo torstain aikana.

Eläkeputken poisto on yksi merkittävä osa ratkaisupakettia, jolla hallitus pyrkii parantamaan yli 55-vuotiaiden työllisyyttä.

Eläkeputki eli toiselta nimeltään työttömyysputki tarkoittaa iäkkäiden pitkäaikaistyöttömien oikeutta työttömyysturvan lisäpäiviin, joiden perusteella heille voidaan maksaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tietyin edellytyksin siihen asti kunnes he pääsevät vanhuuseläkkeelle.

Vuonna 2005 eläkeuudistuksessa eläkeputken alaikärajaa nostettiin 55:stä 57:n vuoteen vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneillä.

Vuoden 2020 alussa työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostettiin jälleen yhdellä vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Tällä hetkellä 1961 tai myöhemmin syntynyt työtön henkilö on oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin 62-vuotiaana. 

Eläkeputken kiristäminen nosti työllisyyttä

Ekonomistit kannattavat varsin laajasti eläkeputken poistoa. Ekonomistien näkemyksiä selvittävä Ekonomistikone kysyi asiaa taloustieteilijöiltä ja tulos oli selvä: Selvä enemmistö (84 %) ekonomisteista katsoo, että ns. eläkeputki eli työttömyysturvan lisäpäivät kannattaisi poistaa työllisyyden kasvattamiseksi. 

Kommenteissaan ekonomistit huomauttavat, että vaikka eläkeputkeen on jo puututtu aiemmilla päätöksillä, putken poistaminen kokonaan kannattaa, koska sen pelkkä olemassaolo saattaa lisätä ikääntyneiden irtisanomisia.

Labour Economics -lehdessä vastikään julkaistussa artikkelissa VATT:n tutkijat Tomi Kyyrä ja Hanna Pesola arvioivat eläkeuudistuksen vaikutuksia työllisyyteen ja julkistalouteen. Tutkimuksessa verratiin vuoden 1949 lopussa ja vuoden 1950 alussa syntyneiden työurien loppupäätä ja tuloja yksityisellä sektorilla. 

Tutkimus osoitti, että vuoden 1950 alussa syntyneet työskentelivät lopputyöuransa aikana keskimäärin noin seitsemän kuukautta pitempään kuin vuoden 1949 lopulla syntyneet. Korkeamman työllisyyden myötä vuoden 1950 alussa syntyneet saivat palkkatuloja kymmenen vuoden aikana noin 22 000 euroa enemmän ja vastaavasti työttömyysetuuksia noin 11 000 euroa vähemmän kuin vuoden 1949 lopulla syntyneet. 

“Vertailtavien ryhmien välillä ei käytännössä ole muuta eroa kuin se, että vuoden 1950 puolella syntyneiden pääsy eläkeputkeen lykkääntyi. Tällöin ryhmien välisiä eroja on vaikea selittää muulla kuin työttömyysputken kiristyksellä”, sanoo Hanna Pesola.

Tutkimukset osoittavat selvästi, että työttömyysputki heikentää ikääntyvien työllisyyttä ja työttömyysputken alaikärajan nostaminen lisää työllisyyttä, arvioi Tomi Kyyrä.

STTK: Eläkeputkesta pitää tehdä koulutusputki

Tänään kokoontunut STTK:n edustajisto edellyttää hallitukselta tasapainoisia työllisyystoimia.

“Maksumiehiksi eivät voi joutua vain palkansaajat, ja työllisyyden parantaminen ei saa tarkoittaa ainoastaan työttömien lisäpäivien karsimista eli eläkeputken sulkemista”, puheenjohtaja Antti Palola painottaa.

Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluiden kariuduttua tuloksettomana palkansaajakeskusjärjestöt jättivät yhteiset esitykset hallitukselle yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi.

“Työllisyyttä parannetaan tehokkaimmin vahvistamalla irtisanottavan työntekijän muutosturvaa ja varmistamalla riittävä osaaminen ja turvaamalla siihen tarvittava koulutus. Eläkeputken sijaan meidän pitäisikin puhua koulutusputkesta, jolla varmistetaan kaiken ikäisten osaaminen työelämän jatkuvassa muutoksessa ja ylipäätään digitalisoituvassa yhteiskunnassamme. Kukaan ei ole liian vanha eikä liian nuori oppimaan”, Palola sanoo.

Osaamisen merkitys on korostunut myös korona-aikana, jolloin Suomi siirryttyään sutjakkaasti etätöihin on kyennyt pitämään työllisyyttä ja kilpailukykyään kansainvälisesti tarkasteltuna hyvällä tasolla.

“Etätyössä korostuu monipuolinen osaaminen ja työn hallinta. Tässä me suomalaiset olemme onnistuneet erittäin hyvin eikä taloutemme ja työllisyytemme pohja ole romahtanut”, Palola iloitsee.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös