Makrotalous

Työministeri: Suomi yrittää nopeuttaa osaajien työperäistä maahanmuuttoa – asenteet jarruna

Työministeri Tuula Haatainen.

Suomalaisen yhteiskunnan asenteet ovat edelleen jarruna jo maahan muuttaneiden työllistymisessä, valittelee työministeri Tuula Haatainen.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kertoo valmistelevansa työperäisen maahanmuuton lupaprosesseihin pikakaistaa erityisosaajille, start up -yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Pikakaista on palvelulupaus, jossa sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vuorokauden sisällä.

Asiasta kertoi työministeri Tuula Haatainen työ- ja elinkeinoministeriön mediatilaisuudessa Helsingissä 15.3.2021.

“Lupaprosessien sujuvuus on Suomen käyntikortti osaajille ja työperäistä maahanmuuttoa hyödyntäville yrityksille. Kun viranomaisasiointi on mutkatonta, se jättää pysyvän positiivisen ensivaikutelman ja toimii samalla lujana kädenpuristuksena kaikesta tulevasta. Pikakaistaa pilotoidaan jo vuoden 2021 aikana”, Haatainen toteaa. 

Haataisen mukaan tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti, että vaalikauden loppuun mennessä keskimääräinen käsittelyaika työ- ja koulutusperusteisille oleskeluluville on 30 vuorokautta.

“Annamme kaikki tarvittavat lainsäädäntöesitykset tämän vuoden aikana ja muuta kehittämistyötä tehdään tämän rinnalla”, työministeri Tuula Haatainen toteaa. 

Kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi työ- ja elinkeinomisteriössä ja Business Finlandissa on valmisteltu pilotteja, joiden tarkoituksena on houkutella erityisosaajia Yhdysvaltojen Piilaaksosta ja Intian New Delhistä. Nämä pilotit ovat valmiina käynnistymään heti, kun koronavirustilanne sen sallii ja rajat taas aukeavat. 

“Kansainvälisten osaajien houkuttelu edellyttää Suomelta oma-aloitteisuutta. Puitteet pitää olla kunnossa, mutta valitettavasti Suomi ei ole tällä hetkellä se kaikista houkuttelevin kohde. Yksi syy tähän on työelämän heikko vastaanottavuus”, Haatainen toteaa. 

Haataisen mukaan suomalaisen yhteiskunnan asenteet vaikeuttavat edelleen jo maahan muuttaneiden työllistymistä. Henkilöt, joiden nimi tai äidinkieli viittaavat taustaan Suomen ulkopuolelta saavat kutsuja työhaastatteluihin selvästi muita hakijoita vähemmän, vaikka heidän koulutuksensa, työkokemuksensa ja kielitaitonsa olisivat täysin samat. 

“Valtiovallan toimet ulkomaalaisten osaajien houkuttelemiseksi jäävät turhiksi, jos asenteet estävät osaajien tietotaidon hyödyntämisen ja osaamisen kehittymisen. Heikkoa vastaanottavuutta pyrimme parantamaan muun muassa tänään julkaistavalla työelämän monimuotoisuusohjelmalla, mutta asenteissa on vielä paljon tekemistä”, ministeri toteaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomi tarvitsee työvoiman maahanmuuttoa ja täällä olevien maahan muuttaneiden työllisyysasteen nostoa.

Suomen taloudellinen huoltosuhde heikkenee merkittävästi tulevina vuosina. Ilman maahanmuuttoa Suomen väestö vähenee tuhansilla vuodessa ja työikäinen väestö kymmenillä tuhansilla vuodessa, TEM varoittaa.

Työntekijöiden määrä 2000-luvulla olisi laskenut ilman vieraskielistä työvoimaa. TEM:n mukaan työvoiman maahanmuutolla on myönteinen vaikutus kestävyysvajeeseen ja eläketurvan rahoitukseen.

Osaajien saatavuus omasta maasta ei riitä täyttämään osaajatarpeita, ja osaajapula muodostuu kasvun
esteeksi. TEM:n arvion mukaan 65 000 työpaikkaa jäi syntymättä osaajapulan takia vuonna 2019.

OECD:n mukaan Suomi hyötyisi lisäämällä innovaatiotoimintamme kansainvälisyyttä, muun muassa lisäämällä
kansainvälisten tutkijoiden houkuttelua. Parhaista yritysten kasvua vahvistavista osaajista käydään globaalia
kilpailua.

Osaava monimuotoinen työvoima myös houkuttelee investointeja. Työvoiman osaaminen ja saatavuus ovat
keskeisiä investointien kriteereitä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös