Ottaako sitten Puuilo liikaa ”etunojaa” 6,20 – 6,60 euron antihinnallaan, joka nostaa jopa noin 560 miljoonaan euroon ketjun pörssiarvon?
Kaupankäynti Puuilon osakkeilla alkanee 24. kesäkuuta Helsingin pörssissä. Yhtiöstä on ennen antia kuulunut noin 70 prosenttia ruotsalaiselle pääomasijoittajalle Adelis Equity Partnersille, joka myy osan Puuilon osakkeista.
Puuilon perustaja ja hallituksen jäsen Markku Tuomaala aikoo pitää noin kuuden prosentin osuuden yhtiöstään.
”Puuilo on luonut itse oman kysyntänsä ja brändinsä pääosin niin sanotulla tee-se-itse rakentamisen teemalla eli omatoimisuudella, mitä voi pitää yhä merkittävämpänä myyntivalttina”.
Osa halpaketjuista on ottanut lentoa alleen pandemian ansiosta tai seurauksena, mikä ponnahtaa esiin myös Puuilon noin 40 prosentin ennätyksellisestä myyntipiikistä viime tilikaudelta.
Puuilon ja Tokmannin vertailua
Tokmannin osakekurssikin on kuluvan vuoden aikana kirinyt yli 40 prosentin nousukiitoon. Yhtiön osake päätyi viime perjantaina noin 23 euroon ja pörssiarvo oli 1,36 miljardia euroa.
Tokmannin voi nostaa yhdeksi verrokiksi Puuilolle, joka teki noin 40 miljoonan euron käyttökatteen viime tilikaudella. Yhtiöiden liiketoiminnat ja tuotteet eivät kuitenkaan mene aivan yksi yhteen.
Tokmanni-huuma on ehkä lietsonut äijämeininkiä yhtiön arvostuksessa, minkä voi päätellä Puuilon 6,20 ja 6,60 euron antihinnasta.
Pörssitulokkaat laskevat listautumisen jälkeen noin 10 – 15 prosenttia osakekurssin nousuksi, jossa Puuilo ottaa lukujen valossa etunojaa.
Sekä Puuilon että Tokmannin pörssiarvojen vertailulla voi ehkä selkeimmin peilata antihinnan tasoa.
Jos ja kun Puuilon pörssiarvoksi tulee listautumisen jälkeen reilusti yli 500 miljoonaa euroa, voi kahden halpaketjun kannattavuuden ja liikevaihdon luvuista päätellä, että Tokmannin pörssiarvoon jää nousuvaraa jopa huikeat sata miljoonaa euroa eli noin viidenneksen verran.
Puuilo liikkuu pörssiarvoltaan samassa vaaterissa Tokmannin kanssa jo ennen listautumistaan.
Tokmanni teki viime tilikaudella noin miljardin euron liikevaihdon ja Puuilo 239 miljoonan euron. Tokmanni saavutti noin yhdeksän prosentin liikevoiton ja Puuilo noin 18 prosentin liikevoiton suhteessa liikevaihtoon.
Saako antiin osallistuva sijoittaja rahoilleen vastinetta?
Onko sitten Puuilo liian kallis vai jopa halpa tai ”sopiva” suhteessa liiketoiminnan arvoon?
Yhtiö on perinteisesti pitänyt kassavirtansa vuolaana, mikä tukee listautumista ja antihintaakin.
Tuomaala ei ota kantaa antihintaan, vaan viittaa ankkurisijoittajiin, jotka ovat lupautuneet merkitsemään Puuilon osakkeita. Esimerkiksi ex-Onnisesta tunnetun Maarit Toivasen hallinnoimasta Conficapista tulee yksi ankkurisijoittajista. Annin merkinnän jälkeen Adeliksen osuus pudonnee reilusti alle puoleen Puuilon osakkeista.
Puuilon taseesta voi lukea, että yhtiön oma pääoma oli 6,9 miljoonaa euroa viime tilikauden lopussa ja velkaa oli 133 miljoonaa euroa.
Pääomasijoittajat siirtävät pääsääntöisesti kauppasumman ostettavan yrityksen taseeseen velaksi.
Adelis ei ole julkistanut hintaa Puuilon osakeostoille. Nyrkkisäännön mukaan pääomasijoittajat pyrkivät irtaantumisessa maksimoimaan voittonsa sijoituksesta jopa 20 prosentin pitkäaikaisella vuosituotolla.
Omavaraisuusaste on alhainen
Puuilon omavaraisuusaste on tilinpäätöksen mukaan pudonnut edellisen vuoden 20 prosentista noin neljän prosentin tasolle. Yhtiö on parin vuoden aikana jakanut yhteensä noin 74 miljoonaa euroa osinkoa omistajilleen pääomien palautusten kanssa, mikä käy ilmi tilinpäätöksistä.
Tuomaala puoltaa riittäviä osinkoja osakkaille.
”Mitä osinkoihin tulee, niin ei rahalla tehdä rahaa, vaan liiketoiminnalla. Omistajat ovat ansainneet osinkonsa tuloksesta ja menestymisestä”, Tuomaala toteaa.
Puuilon annin suuruudeksi tulee yhteensä noin 260 miljoonaa euroa, josta noin 30 miljoonaa euroa menee Puuilon omiin pääomiin eli nostaa omavaraisuusastetta.
Puuilon arvostustaso verrattuna verrokkeihin
Kannattavimmat ja suurimmat ketjut voi luokitella jopa ”kalliiksi”.
Puuilon pe-luvuksi tulee mahdollisesti 18,6 ja Tokmannin vastaava luku on 18,7 ja esimerkiksi Motonetin on 6. Luvut kuvaavat, kuinka monessa vuodessa yhtiö maksaa tuloksellaan pörssiarvonsa.
Joensuulaiseen Broman Groupiin kuuluvan Motonetin ”pörssiarvoksi” voi arvioida noin 650 miljoonaksi euroksi eli noin puolta pienemmäksi verrattuna Tokmanniin. Motonet teki noin 389 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 12 prosentin liikevoiton.
Ykkösketjuun voi lukea myös 128 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä Isojoen Konehallit, joka yltää kannattavuudessa kärkinelikkoon.
Halpaketjujen tilinpäätöksistä voi päätellä, että osa ketjuista junnaa paikallaan. Ykkösketjun yhtiöt valtaavat samalla lisää myyntiä. Halpahallit ovat lukujen valossa ajautumassa jopa pudotuspeliin, mikä voi peesata nopeimpia markkinoiden valtaajia ja kannattavimpia yhtiöitä.
Sijoittajat pähkäilevät, myykö pääomasijoittaja osakkeensa liian kovaan hintaan? Tuomalaa toteaa, että omatoimisuus saavuttaa suosiota pandemian jälkeenkin, mikä vauhdittaa työkalujen ja eri harrastustarvikkeiden myyntiä.
Kurinalaisuus kustannuksissa on Puuilon kannattavuuden salaisuus
Listautumisesitteen mukaan Puuilo tuplaa liikevaihtonsa ja tavoittelee noin 400 miljoonan euron myyntiä vuoden 2026 tilikaudelle sekä noin 17 – 19 prosentin liikevoiton tasoa. Osinkoja on luvassa noin 80 prosenttia tuloksesta.
Puuilon ensimmäinen liike käynnistyi Kajaanissa vuonna 1998, jolloin Tuomaala kumppaneineen alkoi vauhdittaa tavaraostojaan Aasiasta ja etenkin Kiinasta. Yhtiö operoi nyt 30 kivijalkamyymälällä
”Ostorenkaaseemme kuuluu nyt Aasiassa satoja alihankkijoita, jotka valmistavat tuotteista Puuilon omalla tuotemerkillä. Samalla tuotteiden laatu pitää kutinsa. ”
Tuomaala muistuttaa, että Puuilo ja muukin kauppa käyttää Aasian ostoja ja valmistusta hinta-aseenaan.
”Hinnat ovat melko samat kaikilla Puuiloinkin toimialoilla. Kurinalaisuus kustannuksissa ratkaisee kannattavuuden ja kassavirran vahvuuden. Käyttökatetta voi pitää liikevoiton ohella avainlukuna.”
Tuomaala katsoo vielä tovin peruutuspeiliin ja Puuilon alkutaipaleelle.
Kainuulaiset torikaupan Tuomaalan veljekset suuntasivat Tampereelle vanhojen linja-autojen ostoon. Tuomaala kertoo, että yhdestä vanhasta Scanian linja-autosta puuttui takaikkuna.
”Asetimme takalasin paikalle vanerilevyn ja ajoimme Kainuuseen, Tuomaala muistelee 1980-luvun torikaupan alkuaikoja.
Tuomaalat myivät vuonna 2011 yli puolet Puuilon osakkeista pääomasijoittaja Sentica Partersille.
Adelis osti sitten Sentican osuuden ja osan Tuomalaan perheen Puuilon osakkeista. Tuomaala toteaa, että pääomasijoittajat ovat auttaneet ja nopeuttaneet Puuilon myyntiverkoston laajentamista, mikä jatkuu edelleen.
