Makrotalous

EKP:n keskuspankkipomo varoittaa inflaatiosta

Jens Weidmann Bundesbank pääjohtaja ekonomisti

Euroalueella on totuttu pelkäämään viime vuosina lähinnä liian alhaista inflaatiota. Nyt alkaa kuulua soraääniä.

Euroopan keskuspankin (EKP) hallintoneuvoston vaikutusvaltainen saksalaisjäsen Jens Weidmann varoittaa, että inflaatio saattaa nousta euroalueella odotettua jyrkemmin. Aiheesta kertoo uutistoimisto Bloomberg. Weidmann on myös Saksan keskuspankin eli Bundesbankin pääjohtaja.

Weidmann vaatii, ettei EKP pitkitä koronapandemia-ajan velkakirjojen osto-ohjelmaa (pandemic emergency purchase programme, PEPP). Hän kehottaa myös tarkkailemaan kiihtyvän inflaation riskiä, eikä pelkästään liian alhaisen inflaation riskiä. Tähän asti EKP on ollut huolissaan liian alhaisesta inflaatiosta ja se on yrittänyt saada inflaation kiihtymään kahden prosentin tavoitetasolle.

EKP odottaa euroalueen inflaation nousevan tänä vuonna keskimääri 1,9 prosenttiin ja se uskoo USA:n keskuspankin tavoin, että inflaation kiihtyminen on väliaikaista. Keskuspankki ennustaa inflaation laantuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2022 ja 1,4 prosenttiin vuonna 2023.

Keskuspankki ei näytä pelkäävän hallitsematonta inflaatiota

EKP ei siis tällä hetkellä usko inflaation ylittävän kahden prosentin tavoitetasoa.

Keskuspankki kertoi heinäkuussa, että koronapandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa keskuspankki tekee netto-ostoja vielä ainakin maaliskuun 2022 loppuun ja joka tapauksessa niin kauan, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen.

EKP:n mukaan tuoreimmat tiedot ovat vahvistaneet kesäkuun rahapolitiikkakokouksessa tehdyn arvion rahoitusoloista ja inflaationäkymistä oikeaksi, joten EKP:n neuvosto odottaa edelleen, että ostot PEPP-ohjelmassa nopeutuvat kuluvana vuosineljänneksenä merkittävästi verrattuna vuoden alkukuukausiin.

Ostoja EKP toteuttaa joustavasti markkinatilanteen mukaan, ja niillä pyritään estämään rahoitusolojen tiukentuminen, sillä muuten olisi vaikeampaa torjua pandemian arvioitua inflaatiokehitystä hidastavaa vaikutusta.

Tuoreimmassa strategian uudelleenarvioinnissa EKP:n neuvosto otti ”symmetriseksi tavoitteeksi” kahden prosentin inflaatiovauhdin keskipitkällä aikavälillä.

Keskuspankin ohjauskorot ovat olleet jo jonkin aikaa niin alhaalla kuin käytännössä mahdollista, ja keskipitkän aikavälin näkymissä inflaatio on vielä selvästi EKP:n neuvoston tavoitetta hitaampaa. Tässä tilanteessa EKP:n neuvosto muutti ohjauskorkoja koskevaa ennakoivaa viestintäänsä niin, että siinä painotetaan sitoutumista rahapolitiikan pitämiseen jatkuvasti elvyttävänä inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi.

Symmetrisen kahden prosentin tavoitteensa ja rahapolitiikan strategiansa pohjalta EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykytasolla tai sitä alempina, kunnes inflaatiovauhti nopeutuu kestävästi kahteen prosenttiin jo hyvissä ajoin ennen arviointijakson loppua.

EKP:n neuvosto katsoo pohjainflaation kehityksen olleen riittävää, jotta inflaation voidaan odottaa vakaantuvan kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Inflaatio voi tilapäisesti olla myös tavoitetta jonkin verran nopeampaa.

Keskuspankin tase paisuu

Keskuspankin arvopaperiostot ovat olleet massiivisia. Kuluvan vuoden kesäkuussa EKP osti arvopapereita 80 miljardilla eurolla ja tähän mennessä se on ostanut velkapapereita yhteensä lähes 1 200 miljardilla eurolla. Ostot ovat paisuttaneet keskuspankin tasetta. Ylen mukaan tase vastaa jo lähes 75 prosenttia euromaiden bruttokansantuotteesta.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli kesäkuussa 1,9 prosenttia. Toukokuussa se oli 2,0 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli kesäkuussa 1,9 prosenttia.

2 kommenttia

2 kommenttia

  1. Faktat

    9.8.2021 at 23:15

    Pitää muistaa että fiat-valuutat ei ole rahaa vaan paperia ja sitä käytetään ihmisten alistamiseen kontrolloidusti. Vai onko elvytysrahat näkynyt reaalitaloudessa?

  2. Jorma Erkkilä

    10.8.2021 at 10:39

    Alistamisesta en tiedä, mutta kyllä elvyttävä rahapolitiikka vaikuttaa reaalitalouteen – siksihän sitä harjoitetaan.

    Keskuspankin toimet ovat laskeneet korkotasoa (sekä ohjauskorko, markkinakorot ja velkakirjojen korot), mikä tekee yritysten investoinneista kannattavampia, lisää lainanottoa ja lisää kulutusta.

    Kokonaan eri asia on, onko se järkevää, varsinkaan nyt, kun talous höökii kovilla kierroksilla. Massiivisen elvyttävä rahapolitiikka on lisännyt valtioden velkaantumista, vääristänyt velkakirjojen hinnoittelua yms. Siksi sillä voi olla vaarallisiakin seurauksia.

    Ja tietenkin se inflaatioriski on olemassa.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös