Voimakkaasti velkaantuneet suomalaiset ovat pystyneet kasvattamaan nettovarallisuuttaan nopeammin kuin maltillisesti velkaantuneet viimeisen 10 vuoden aikana.
Asunto on suomalaisille sekä merkittävä varallisuuden että velkojen tekijä. Suomalaisten veloista suurin osa on asuntolainoja, ja varallisuudesta vastaavasti asuntovarallisuutta. Siitä johtuen voimakkaasti velkaantuneiden kotitalouksien nettovarallisuuden, eli veloilla vähennettyjen bruttovarojen, kehitys riippuu voimakkaasti asuntojen hintakehityksestä, toteaa Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti laajassa suomalaisten varallisuutta ja velkaantumista käsittelevässä artikkelissaan.
Velkavivun käyttö on nostanut velkaantuneiden nettovarallisuutta.
”Asuntojen hintakehitys yhdessä velkavivun käytön kanssa on ainakin keskimäärin auttanut voimakkaasti velkaantuneita kotitalouksia kasvattamaan nettovarallisuuttaan, sillä niiden nettovarallisuus kasvoi vuosina 2009 – 2019 selvästi nopeammin kuin vähemmän velkaantuneilla”, Mäki-Fränti toteaa.
Vuosina 2009 – 2019 voimakkaasti velkaantuneiden bruttovarallisuuden mediaani kulutusyksikköä kohti kasvoi reaalisesti 38 prosenttia, ja oli noin 247 000 euroa vuonna 2019. Samaan aikaan kaikkien kotitalouksien mediaanivarallisuus kasvoi samaan aikaan vain 23 prosenttia, yltäen 156 000 euroon vuonna 2019.
Yllä olevasta kuvaajasta nähdään, että nopeimmin on nettovarallisuus kasvanut niillä kotitalouksilla, joilla velkaa on ollut yli 400 prosenttia tuloihinsa nähden.
Keskimäärin voimakkaasti velkaantuneilla oli vuonna 2019 varallisuutta noin 333 000 euroa, ja kaikilla kotitalouksilla 261 000 euroa.
Esimerkiksi vuonna 2019 vähintään neljä kertaa tulojensa verran velkaantuneiden mediaanikotitaloudella oli nettovarallisuutta runsaat 84 000 euroa kulutusyksikköä kohti, mikä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2009.
Vielä vuonna 2009 velattomien tai maltillisesti velkaantuneiden nettovarallisuus oli voimakkaasti velkaantuneita suurempi.
Voimakkaasti velkaantuneet ovat tyypillisesti varakkaita.
Mäki-Fräntin mukaan lähes puolet vähintään neljä kertaa tulojensa verran velkaantuneista kotitalouksista kuului vuonna 2019 bruttovarallisuutensa puolesta kahteen varakkaimpaan kymmenykseen.
”Voimakkaasti velkaantuneiden keskittyminen varakkaimpiin kotitalouksiin kasvoi 2010-luvulla, sillä vielä vuonna 2009 kahteen ylimpään bruttovarallisuuskymmenykseen kuului vain noin kolmannes tuloihinsa nähden yhtä voimakkaasti velkaantuneista kotitalouksista”, ekonomisti toteaa.
Velkavivulla vaurastuminen tuo mukanaan kuitenkin riskejä.
Mäki-Fräntin mukaan voimakkaasti velkaantuneiden mediaanikotitaloudella on rahoitusvaroja vain seitsemän prosenttia suhteessa velkoihin.
Voimakkaasti velkaantuneiden mediaanikotitalouden säästöt riittäisivät nykyisellä korkotasolla kattamaan velanhoitokustannukset lähes kahden vuoden ajan. Kuitenkin hyvä nettovarallisuusasema voi antaa liioitellun hyvän kuvan kotitalouden riskinsietokyvystä. Varallisuusarvot, myös asuntojen hinnat, ovat herkkiä suhdannekäänteille, Mäki-Fränti muistuttaa.
”Jos iso osa kotitalouksista yrittää talouskriisin aikana myydä asuntoja saadakseen velkansa maksetuiksi, hinnat romahtavat. Velkojen arvo sen sijaan pysyy muuttumattomana suhdanteista riippumatta.”
Asuntojen markkina-arvot eivät myöskään ota täysimääräisesti huomioon sitä, että asuntojen kysyntä saattaa olla joillain alueilla korkeasuhdanteessakin vähäistä ja myyntiajat pitkiä, mikä vähentää asuntovarallisuuden arvoa velkojen vakuutena. Se hankaloittaa kotitalouden mahdollisuuksia sopeutua taloudellisiin shokkeihin, ekonomisti muistuttaa.
Lue myös tämä: Lapsen perintö ei ole itsestäänselvyys – rintaperillinenkin voi jäädä perinnöttömäksi
