Suomen talous on elpynyt vauhdilla koronakriisin tuomasta kuopasta. Siitä huolimatta viime vuoden konkurssitilastot olivat mollivoittoiset.
Suomen talous on elpynyt voimallisesti koronan aiheuttamasta suhdannenotkahduksesta. Esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliiton luottamusindikaattorit osoittavat, että kaikkien päätoimialojen luottamus on noussut selvästi vuoden 2020 huhti-toukokuun pohjilta.
Siitä huolimatta konkurssit lisääntyivät vuonna 2021.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–joulukuussa 2021 pantiin vireille 2 473 konkurssia, mikä on 338 konkurssi enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Konkurssien määrä kasvoi siis 15,8 prosenttia.
Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 11 491, mikä on 615 henkilötyövuotta eli 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan verrattuna konkurssien määrä väheni 5,7 prosenttia.
Vireille pantujen konkurssien määrä lisääntyi tammi-joulukuussa kaikilla päätoimialoilla.
Konkurssit lisääntyivät lukumäärällisesti eniten rakentamisen päätoimialalla. Toimialalla pantiin vireille 552 konkurssia, mikä on 32,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suhteellisesti konkurssien määrä lisääntyi eniten maa-, metsä —ja kalatalouden toimialalla, peräti 54,8 prosenttia.
Vuoteen 2019 verrattuna konkurssit lisääntyivät maa-, metsä- ja kalatalouden toimialalla (29,7 prosenttia) ja rakentamisen päätoimialalla (6,2 prosenttia). Muilla toimialoilla konkurssien määrä laski vuodesta 2019, suhteellisesti eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (17,9 prosenttia).
Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan ”konkurssiin menemistä” ilmaisun varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.
Konkurssilaissa on ollut viime aikoina muutoksia. Konkurssiin hakemista rajoitettiin lakimuutoksella 1.5.2020–31.1.2021 välisenä aikana. Sen jälkeen syyskuun 2021 loppuun oli voimassa lakimuutos, joka esti velkojia hakemasta yritystä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien vuoksi.
Tilastokeskuksen mukaan konkurssitilastosta ei voida suoraan arvioida lakimuutosten vaikutusta konkurssien lukumääriin.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on varovainen konkurssitilastojen tulkinnassa.
”Kuten aikaisemmin olen ennakoinut, vireille laitettujen konkurssien määrä tulee hiljalleen lisääntymään seuraavien parin vuoden aikana. Vuosien 2021 ja 2020 vertaamisessa on omat tilastolliset haasteensa johtuen konkurssilainsäädännön väliaikaisesta muutoksesta, joka on estänyt tai ainakin viivästyttänyt konkurssihakemuksia. Tämä näkyy eritoten siinä, kun vuotta 2021 verrataan ’normaalivuoteen’ 2019”, hän sanoo.
Kuismanen huomauttaa, että luvuista ei voida vetää toimialakohtaisesti suuria johtopäätöksiä.
”Vireille laitettuja konkurssihakemuksia kuvaavassa aikasarjassa on suurehkoja kuukausikohtaisia vaihteluita. Koronatilanteen pitkittyessä myös konkurssihakemusten häntä tulee joka tapauksessa pitkittymään.”
