Makrotalous

Ukrainan sota lisää kaivosteollisuuden epävakautta Suomessa ja koko Euroopassa

Suomessa kaivokset ovat toistaiseksi pyörineet normaalisti, mutta epävakaus lisääntyy sekä kaivosteollisuudessa että mineraalien jatkojalostuksessa koko Euroopassa, kertoo Kaivosteollisuus ry.

Neljättä viikkoa jatkunut Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut valtavien inhimillisten kärsimysten lisäksi epävakautta koko maailman talouteen. Eniten sodasta tulevat kärsimään hyökkäyksen kohteeksi joutunut Ukraina, mutta myös Venäjä historiallisen kovien länsimaiden pakotteiden vuoksi. Kuitenkin myös länsimaat kärsivät tilanteesta taloudellisesti.

Jo nyt on selviä merkkejä siitä, että sota vaikuttaa esimerkiksi metsätalouteen ja energiatalouteen Suomessa. Myös kaivosteollisuudessa sodan vaikutukset tulevat vaikuttamaan negatiivisesti.

Kaivosteollisuus ry:n mukaan Suomessa kaivosten tuotanto on toistaiseksi toiminut hyvin ilman keskeytyksiä. Järjestön mukaan on kuitenkin selvää, että Euroopassa käytävä sota vaikuttaa vielä kevään aikana monilla tavoin myös suomalaiskaivosten toimintaan.

”Metallien hintojen voimakas heilahtelu kertoo epävakaista oloista. Ennen sotaa oli nähtävissä tasaista ja vakaata kasvua. Nyt tilanne on toinen eikä näköpiirissä ole tasapainoa”, totesi Kaivosteollisuus ry:n puheenjohtaja Jani Lösönen Kaivosteollisuus ry:n hallituksen kokouksessa Kittilässä keskiviikkona.

Kaivosteollisuuden oman toiminnan kannalta akuutein huoli liittyy raaka-aineisiin, energiaan ja komponenttien saatavuuteen. Nyt etsitään vaihtoehtoisia hankintakanavia.

Raaka-aineiden tarjonnan ja kysynnän epävakaus heijastuu todennäköisesti pitkään kaivostoimintaan ja mineraalien jatkojalostukseen koko Euroopassa. Huoltovarmuus nouseekin yhä tärkeämmäksi asiaksi koko maanosassa.

Suomessakin keskustellaan esimerkiksi ruokahuollon uhkakuvista. Julkisessa kaivoskeskustelussa on pääsääntöisesti unohtunut, että kotimainen kaivostuotanto osaltaan turvaa lannoitteiden tuotantoa Suomessa. Mutta samalla kriisi on tuonut esiin riippuvuuden eräiden raaka-aineiden maahantuonnista.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös