Asunnot ja kiinteistöt

Kiihtyvä inflaatio uhkaa tuoda tuhansien eurojen lisälaskun omistusasujille

Inflaatio nousee Suomessa nyt vauhdilla. Se nostaa asunnonomistajien kuluja kahdella tavalla.

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli maaliskuussa 5,8 prosenttia. Helmikuussa inflaatio oli 4,5 prosenttia. Inflaation nousu johtui muuan muassa polttonesteiden hinnan noususta. Niin sanottu pohjainflaatio – jossa ei näy ruoan ja energian hintamuutokset – oli vuositasolla 3,1 prosenttia.

Maaliskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, bensiinin, dieselin ja omakotitalon peruskorjausten kallistuminen.

Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi puolestaan eniten lasten päivähoitomaksujen, tutkimus- ja hoitomaksujen, asuntolainojen keskikoron, ei-korvattavien reseptilääkkeiden sekä laivalla tehtävien reittimatkojen halpeneminen.

Syy kiihtyneeseen inflaatioon löytyy meneillään olevasta Ukrainan sodasta.

”Ukrainan sota sysäsi kuluttajahinnat voimakkaaseen nousuun maaliskuussa. Inflaatio on viimeksi ollut nykyistä korkeammalla 1990-luvun alussa ennen lamaa”, arvioi Hypon ekonomisti Juho Keskinen.

Keskinen varoittaa, että hintojen nousu uhkaa kiihtyä vielä entisestään tulevina kuukausina. Kohonneet kustannukset siirtyvät tuotehintoihin ja palkkoihin vasta viiveellä, hän kertoo.

Taulukko: Tilastokeskus.

Omistusasujille inflaation kiihtyminen on mollivoittoinen uutinen. Korkeampi inflaatio uhkaa nostaa asumiskustannuksia kahdella tavalla: kohonneina lämmitys ja korjauskuluina sekä korkeampina korkoina.

Asuinkustannukset nousivat maaliskuussa 8,5 prosenttia etenkin kohonneiden lämmitys- ja korjauskustannusten vaikutuksesta.

”Öljy- ja sähkölämmitteisten talojen omistajien lämmityskustannukset ovat nousseet erityisen reippaasti, mutta kiristykset ulottuvat asumisen kuluihin myös laajemmin. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousevat nyt 6 prosentin vauhdilla ja loppukevään yhtiökokouksissa nähdäänkin historiallisen laajoja vastikkeiden nostoja taloyhtiöissä. Korjaushankkeita saatetaan nyt myös lykätä korkean kustannustason vuoksi”, ekonomisti toteaa.

Asuntolainojen korot sen sijaan kehittyivät maltillisesti. Kotitalouksien korkomenot laskivat 3,7 prosenttia vuoden takaisesta.

Korot ovat olleet kuitenkin nousussa ja 12 kuukauden euribor-korko nousi tiistaina plussalle ensi kertaa yli kuuteen vuoteen, Keskinen toteaa. Hänen mukaansa koron etumerkin vaihtuminen oli vain ajan kysymys – markkinoilla yleisimmän viitekoron ennakoidaan asettuvan noin 1–2 prosentin tasolle vuoden kuluttua.

”Tilanne on monille asuntovelallisille uusi, muttei katastrofaalinen, sillä Suomessa maksukyky testataan lainaa haettaessa peräti kuuden prosentin korkotasolla”, Keskinen arvioi.

Keskisen mukaan muiden kulutustarvikkeiden ja lämmitykseen tarvittavien raaka-aineiden hintojen nousu voi itse asiassa muodostua monille asunnonomistajille lainanhoitomenoja merkittävämmäksi rasitteeksi.

Euribor-korkojen nousu kirpaisee kuitenkin selvästi niitä kotitalouksia, joilla on paljon asuntolainaa.

Jos korkotaso nousee esimerkiksi kaksi prosenttiyksikköä – mitä siis Keskinen pitää mahdollisena vuoden sisällä – tarkoittaa se esimerkiksi 150 000 euron asuntolainassa 3000 euron kasvua vuosittaisissa korkokuluissa. Kuukaudessa se tarkoittaa 250 euron lisärasitusta lainakuluihin.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös