Sijoitusuutiset

Eläkevarojen tuotto painui pakkaselle, mutta eläkevakuuttajat kestävät markkinaturbulenssia

Yksityisalojen työeläkevakuuttajien riskinkantokykyä kuvaava vakavaraisuus oli vahva vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta.

Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävät eläkevarat laskivat seitsemän miljardia vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Varoja oli maaliskuun päättyessä 248 miljardia euroa.

Laskua aiheutti ennen kaikkea noteerattujen osakkeiden markkina-arvon lasku. Toisena tekijänä oli alkuvuoden aikana kohonnut korkotaso, minkä takia myös korkosijoitukset olivat tappiollisia.

”Tälle vuodelle osattiin odottaa epävarmuutta. Ensimmäisestä kvartaalista selvittiin maailmantilanne huomioiden melko kuivin jaloin, mutta epävarmuus tulee jatkumaan”, toteaa Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.

Vuoden alkaessa sijoittajan mielessä oli monia huolenaiheita.

Koivurinteen mukaan inflaatio oli kohonnut ja jatkoi voimakasta nousuaan. Taustalla oli esimerkiksi energian hintojen nousu sekä koronan aiheuttamat komponenttipula ja tuotantoketjujen häiriöt.

Varsinaisena peikkona analyytikon mukaan markkinoilla oli odotus Yhdysvaltain keskuspankki Fedin rahapolitiikan kiristämistoimista ja niiden negatiiviset vaikutukset osakkeiden tuottoihin.

”Epävarmuutta aiheutti heti vuoden alkaessa myös koronapandemian nopea kiihtyminen uudelleen. Helmikuun lopulla alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti myös pääomamarkkinoihin. Osakekurssit laskivat voimakkaimmin Euroopassa”, kuvaa Koivurinne.

Helppoa aikaa eläkevakuuttajille ei ole tulossa loppuvuonnakaan.

”Vaikka sodan syttymisen aiheuttama totaalinen katastrofi vältettiin markkinoilla, ei loppuvuodelle voi povata kovinkaan valoisia sijoitusnäkymiä. Inflaatio pakottaa keskuspankit rajoittamaan likviditeettiä markkinoilla, mikä teoreettisesti tulee näkymään osakkeiden aiempaa heikompina tuotto-odotuksina. Lisäksi nousevat korot tekevät hallaa suurille korkosalkuille ja hidastavat investointeja, samalla kun raaka-aineiden ja energian kohonneet hinnat viilentävät taloutta.”

Huomio pitkän aikavälin tuottoihin

Kokonaisuudessaan eläkevarojen sijoitustuotto oli vuoden ensimmäisen neljänneksen ajalta reaalisesti -5,3 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Telan tuoreista eläkevaratilastoista.

Edellisen kerran pudotusta työeläkevaroissa nähtiin koronakriisin alkaessa keväällä 2020. Silloin ensimmäisen vuosineljänneksen reaalituotto oli -9,6 prosenttia, josta varat toipuivat nopeasti jo saman vuoden aikana. Finanssikriisissä vuoden 2008 reaalituotto oli -19 prosenttia.

”Työeläkevarojen kehitystä analysoitaessa on muistettava, että viime kädessä merkitystä on vain pitkän aikavälin kehityksellä. Yhden vuoden muutoksilla ei ole suurta painoarvoa, vaan eläkevarojen sijoitustuottoja on tarkasteltava jopa vuosikymmenten aikajänteellä”, korostaa Koivurinne.

Työeläkevarat ovat kuitenkin tuottaneet viimeiset noin 10 vuotta keskimäärin 5,4 prosenttia reaalisesti.

”Varat ovat kasvaneet samalla ajanjaksolla merkittävästi, mutta suuret ovat myös pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat kokonaiseläkevastuut, joiden rahoitus on pääosin yhä pienempien ikäluokkien harteilla. Varoilla ja niiden tuotoilla on tarkoitus rahoittaa vakaasti kasvava osuus työeläkkeistä, mikä vähentää työeläkemaksuun kohdistuvaa nousupainetta. Iso osa rahoituksesta tulee vuosittain kerättävistä eläkemaksuista, joita työnantajat, yrittäjät ja työntekijät maksavat”, kertoo Koivurinne.

Kokonaiseläkevastuilla tarkoitetaan kaikkia nyt maksussa olevia ja tulevaisuuteen kertyneitä työeläkkeitä.

Vaikeaan aikaan vahvoista asemista

Varojen pienestä supistumisesta huolimatta työeläkejärjestelmän rahoitus on kestävällä pohjalla, Koivurinne painottaa.

”Vaikeaan aikaan lähdettiin hyvistä asemista. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien riskinkantokykyä kuvaava vakavaraisuus oli vahva. Työeläkevarat olivat kasvaneet hyvän sijoitusvuoden 2021 aikana noin 33 miljardilla eurolla. Hyvän vakavaraisuuden ansiosta eläkevakuuttajat kestävät hyvin markkinoiden ajoittaista heilahtelua.”

Varojen hajautus eri omaisuuslajeihin ja maantieteellisesti suojaa markkinalaskuissa. Varojen sijoituslajikohtaisessa jakautumisessa ei ollut mainittavia muutoksia.

Alueellisessa jakautumisessa oli pientä muutosta. Kotimaan sijoitusten suhteellinen osuus varoista laski alimmilleen (22,2 %) tilastoituna aikana eli vuodesta 1997.

Sijoitusvaroista valtaosa kohdistui euroalueen ulkopuolelle (61,4 prosenttia) ja muualle euroalueelle 16,4 prosenttia. Muutokseen vaikuttavat arvonmuutosten ohella nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös