Indikaattorit

Ekonomisti: Suhdannetilanne on työmarkkinoilla heikentynyt tuntuvasti 

Suomen työllisyys on edelleen korkealla tasolla, mutta suhdannetilanne on työmarkkinoilla heikentynyt tuntuvasti viime kuukausina.

Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli heinäkuussa 50 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli heinäkuussa 12 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työllisyys on edelleen Suomessa korkealla tasolla, mutta suhdannetilanne on työmarkkinoilla heikentynyt tuntuvasti viime kuukausina.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan työllisyys on viime vuoteen verrattuna edelleen selvästi kasvussa, mutta kasvu kertoo menneestä kehityksestä, joka nosti työllisyyttä koronakriisistä toivuttaessa.

”Vaikka työllisyyden tilanne on vielä melko hyvä, alkavat koronakriisin jälkeiseen palautumiseen liittyvät helpot suhdannepaukut alkavat olla käytetyt”, Appelqvist arvioi. Hänen mukaansa inflaatio syventää suhdannetta entisestään latistaen jatkossa myös työvoiman kysyntää.

Työllisyysasteen trendi oli heinäkuussa 73,7 prosenttia, eli koko kuluva vuosi on edetty enemmänkin vaakasuunnassa ilman lisäparannusta. Verrattuna kesäkuun julkistukseen työllisyyden trendiä on itse asiassa korjattu melko selvästi alaspäin. Vielä kesäkuussa työllisyysasteen trendiksi ilmoitettiin 74 prosenttia.

Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta, oli heinäkuussa 6,6 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,1 prosenttia. Työttömyysasteen trendi nousi nousi kuitenkin 6,8 prosenttiin.

”Vaikka työttömyyskin on yhä viime vuoden tasoa alempana, on työttömyysasteen trendi noussut kevään ja alkukesän aikana. Tämän suhdannekierroksen parhaaksi lukemaksi näyttäisi jäävän huhtikuu, jolloin työttömyysasteen trendi painui 6,4 prosenttiin. Pohjatasoista on nyt hiivitty pikkuhiljaa ylöspäin jo kolmen kuukauden ajan”, Appelqvist sanoo.

Appelqvist pitää työllisyystilannetta edelleen hyvänä, mutta arvioi suunnan painuvan suhdanteen mukana alaspäin ja työllisyyden heikkenevän trendin jatkuvan.

”Keväällä alkanut suhdannetilanteen heikkeneminen alkaa enenevässä määrin heijastua myös työllisyyteen. Työllisyys reagoi suhdannekäänteisiin melko pitkällä viiveellä, joten heikkenevä trendi jatkunee tulevaisuudessa”, sanoo Appelqvist.

Ensimmäiset kesältä saadut tilastot, kuten euroalueen ostopäällikköindeksit, kertovat myös kansainvälisen suhdannetilanteen heikkenemisestä. Kaikkia huonoja uutisia ei Appelqvistin mukaan ole silti vielä saatu.

Esimerkiksi Saksan suhdanneindeksit ovat roimassa laskussa.

”Jatkossa inflaation aiheuttama kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen ja korkotason nousu synkentävät suhdannetta enenevässä määrin, mikä tulee latistamaan myös työvoiman kysyntää. Paniikkiin ei silti ole vielä aihetta, vaan kyse on enemmänkin poikkeuksellisen vahvan työllisyysjakson tasaantumisesta kohti keskimääräisempää tilannetta”, sanoo Appelqvist.

Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen kertoo Twitterissä, että Euroalueella talouskehitys on ollut vaisua talouskehitystä kuluvalla kolmannella neljänneksellä.

”Elokuussa yritysten ostopäällikköindeksi pysyi alle 50 tason, joka tarkoittaa supistuvaa toimeliaisuutta”, Hirvonen tviittaa.

Heikkenevistä suhdannenäkymistä kielivät myös tuoreet tiedot rakennusmarkkinoilta.

Tilastokeskuksen mukaan sekä rakennusluvat että rakennushankkeet ovat Suomessa nyt selvässä laskussa.

Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2022 toisella neljänneksellä 10,2 miljoonaa kuutiometriä, joka oli 35 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Rakennushankkeita aloitettiin 11,9 miljoonaa kuutiometriä, 12 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös