Makrotalous

Ekonomisti puolustaa EKP:n haukkamaista inflaatiolinjaa

Taloustieteen professori pitää yllättävänä Euroopan Keskuspankkiin kohdistuvaa kritiikkiä.

Inflaatio on noussut nopeasti vaikeaksi makrotalouden ongelmaksi niin Suomessa, Euroopassa kuin muuallakin.

EKP ja muut keskeiset keskuspankit ovat päätyneet vallitsevassa tilanteessa tiukkaan haukkamaiseen rahapolitiikkaan, jossa ohjauskorkoja on nostettu nopeasti ja viestitty tiukan linjan jatkumisesta niin kauan, että inflaatiopaineet laantuvat. Nopean toiminnan perusteluna on siis pyrkimys vaikuttaa inflaatio-odotuksiin ja sitä kautta inflaatioon.

Keskuspankin inflaation taltuttamislinjan on oltava uskottava, muutoin inflaatio-odotusten katkaiseminen ei onnistu.

Kuitenkin esimerkiksi EKP saa osakseen kritiikkiä kovasta linjasta, jonka uhataan vievän euromaat taantumaan ja kasvavan työttömyyden suohon.

Pääministeri Sanna Marin julkaisi lokakuun alussa paljon huomiota saaneen rahapolitiikan linjaa kritisoivan tviittinsä, jossa hän viittasin Suomen Kuvalehden blogikirjoitukseen. Kirjoituksen oli laatinut poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen.

Ronkaisen mielestä keskuspankkien reaktio korkeaan inflaatioon korkoja nostamalla voi pahentaa taantumaa ja johtaa jopa finanssikriisiin. ”Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan”, Ronkainen totesi.

Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen ei ymmärrä EKP:n tiukkaan inflaatiolinjaan kohdistuvaa kritiikkiä.

”Minusta on vähän yllättävää, että EKP:ta kritisoidaan liian tiukasta fokuksesta inflaation hillintään tilanteessa, jossa inflaatio on 8 prosenttiyksikköä tavoitetta korkeammalla”, Määttänen toteaa Twitterissä.

Määttänen muistuttaa, että mikäli EKP ei muusta välittäisi kuin inflaation hillinnästä tässä ja nyt, se olisi saattanut olisi kiristänyt rahapolitiikka aikaisemmin ja enemmän.

”EKP:n oman, noin kuukausi sitten laaditun ennusteen mukaan inflaatio on ensi vuonnakin reilut kolme prosenttiyksikköä tavoitetta korkeammalla. Selvästikään EKP ei edelleenkään yritä ajaa inflaatiota välittömästi alas työllisyydestä tai tuotannosta piittaamatta.”

Määttänen ei myöskään usko, että ihmisillä menisi nyt taloudellisesti paremmin, mikäli keskuspankin linja olisi kyyhkysmäisempi eli jos rahapolitiikkaa ei olisi kiristetty. Hän huomauttaa, että monien työntekijöiden reaalipalkat olisivat luultavasti laskeneet vielä toteutunuttakin enemmän.

Jos EKP ei olisi rahapolitiikkaa kiristänyt vieläkään, pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset olisivat jo nousseet selvästi, Määttänen arvioi.

”Sellainen kehitys tekisi inflaation hillinnästä tulevaisuudessa entistä hankalampaa.”

EKP ei ole sitoutunut nostamaan korkoja talouskehityksestä riippumatta, Määttänen huomauttaa. Keskuspankki on pikemminkin korostanut joustavuutta.

”Jos inflaationäkymät sen sallivat, EKP varmasti keventää rahapolitiikkaa”, professori ennustaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös