Ensi vuoden kiinteistöveroa tämä indeksimuutos olisi nostamassa 7–9 prosenttia, arvioi kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli. Kasvavien energiakulujen ja hintojen nousun kanssa kamppaileville kiinteistöveron roima korotus tarkoittaisi merkittävää lisätaakkaa.
Rakli vaatii hallitukselta pikaisia päätöksiä korotuksen estämiseksi.
”Kiinteistöverouudistuksen kaatoi tänä vuonna huoli asumisen kustannusten rajusta noususta. Samalla argumentilla voidaan perustella nyt indeksitarkistuksen merkittävä kohtuullistaminen”, toteaa johtaja Miika Kotaniemi Raklista.
Rakennusten kiinteistöveron lähtökohtana on jälleenhankinta-arvo, jonka laskenta perustuu asetuksessa määritettyihin yksikköarvoihin. Arvoja tarkistetaan joka kesäkuu rakennuskustannusindeksin vuosimuutoksen perusteella. Indeksin tuorein vuosimuutos on 9,4 prosenttia, mikä tarkoittaa suuruusluokkana 7–9 prosentin korotusta kiinteistöveroon.
Kotaniemen mukaan kiinteistöveron korotus iskee kovaa kansalaisiin tilanteessa, jossa rasitteena ovat myös ennätyksellisen kallis sähkö ja energia sekä nouseva korkotaso.
”Tiedossa olevaa indeksikorotusta tulisi nyt hillitä merkittävästi, sillä veron nousu siirtyisi sellaisenaan tai vastikkeissa omistusasujien sekä liike- ja toimistotilavuokralaisten maksettavaksi. Vaikutukset tulevat näkymään laajalti kansalaisten kukkarossa.”
Jälleenhankinta-arvojen indeksitarkistuksen tavoitteena on ollut, että rakennusten verotusarvojen muutokset heijastelisivat jossain määrin muutoksia rakennuksen markkina-arvossa. Nyt Raklin mukaan historiallisen korkeaa indeksitarkistusta ollaan kuitenkin tekemässä tilanteessa, jossa kiinteistöjen hinnat ovat pikemminkin laskussa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna rakennuskustannusindeksin vuosimuutos on ollut keskimäärin alle kaksi prosenttia.
Kotaniemi huomauttaa, että nykyisen mallin tuoma epävarmuus ei ole kestävällä pohjalla.
”Kiinteistöveron jälleenhankinta-arvojen laskentaperusteita tulisi muuttaa ripeästi. Esimerkiksi viiden vuoden keskiarvo voisi olla toimiva tapa, joka toisi ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä.”
Kiinteistövero on jo nyt kiinteistöjen ylläpidon suurin yksittäinen menoerä: Asuinkerrostaloissa se on noin 10 prosenttia, toimistotaloissa 20–30 prosenttia. Indeksitarkistus johtaa asuinkerrostaloissa 7–9 prosentin suuruiseen nousuun maksettavan kiinteistöveron määrässä. Esimerkiksi 80-neliöisen perheasunnon kohdalla vastikemaksu nousee noin 3,6–3,9 euroa kuukaudessa.
Selvä enemmistö ekonomisteista, peräti 69 prosenttia, katsoo, että maapohjaan kohdistuvalla kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja. Toista mieltä on vain reilu kymmenesosa (12 %), ja viidesosa (19 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä.
Tämä käy ilmi Ekonomistikoneen kyselystä. Ekonomistikone selvittää, mitä suomalaiset taloustieteilijät ajattelevat talouden tärkeistä aiheista.
Ekonomistit pitävät maapohjan kiinteistöverotuksen hyvänä puolena etenkin sitä, ettei siihen juuri liity kielteisiä kannustinvaikutuksia.
