Indikaattorit

Analyytikko: Korkojen nousu tasoittuu

Korkokehitykseen liittyy vielä kosolti epävarmuutta.

Poikkeuksellisen korkea inflaatio on nostanut euroalueen markkina- ja euribor-korot tasolle, joita ei ole totuttu näkemään pitkiin aikoihin.

Esimerkiksi asuntolainojen tyypillinen 12 kuukauden euribor-viitekorko on tällä hetkellä yli 2,8 prosenttia, kun vielä kesällä se oli alle yhden prosentin. Saksan 10-vuoden velkakirjan korko on nyt 1,9 prosenttia, kun kyseinen korko on aiemmin käynyt jopa negatiivisena.

Mikäli korkojen nousu jatkuu, alkaa se rasittaa monella tavalla niin asuntovelallisia, yrityksiä kuin sijoittajiakin. Siksi markkinoilla odotetaan merkkejä korkojen tasoittumisesta. Keskeinen sateentekijä on keskuspankki EKP. Jos inflaatiopaineet hellittävät, voisi keskuspankki löysätä kiristyvää rahapolitiikkaansa ja avata tien korkojen nousun pysähtymiselle.

Danske Bank ennustaa tuoreessa The Big Picture -raportissaan, että korkojen nousu tulee tasoittumaan. Pankin ennusteen mukaan Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja Euroopan keskuspankki EKP eivät enää nosta ohjauskorkojaan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen jälkeen.

Tänä vuonna inflaation kiihtyminen ja kireä työmarkkinatilanne ovat saaneet keskuspankit nostamaan ohjauskorkojaan rivakasti. Rahapolitiikan kiristyessä myös markkinakorot ovat kivunneet tänä vuonna poikkeuksellisen nopeasti.

Danske Bank ennustaa, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja Euroopan keskuspankki EKP nostavat ohjauskorkojaan ensi vuoden maaliskuuhun asti. EKP:n talletuskoron odotetaan nousevan 2,75 prosenttiin. Tuoreessa ennusteessa Danske Bank arvioi keskuspankkien aloittavan ohjauskorkojen laskut vuoden 2024 alussa. 

”Keskuspankit pyrkivät pitämään inflaatio-odotukset ankkuroituna 2 prosentin tasolle. Taantuman tulo ja inflaation vähittäinen lasku tuovat käänteen rahapolitiikkaan. Asuntovelallisille vuosi 2023 näyttäytyy vielä aiempaa korkeampien korkojen aikana, mutta helpommat ajat siintävät horisontissa. Korkoennusteeseen liittyy toki yhä merkittävää epävarmuutta”, sanoo Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto

Pankin ennusteessa euroalueen inflaatio laskee – mutta tuskastuttavan hitaasti.

Danske Bank ennustaa, että euroalueen inflaatio nousee tänä vuonna 8,6 prosenttiin. Ensi vuonna inflaatio laskee 7,6 prosenttiin, ja vuonna 2024 sen ennustetaan laskevan 3,2 prosenttiin.

Monet kuluttajahinnat nousevat viiveellä tuotantokustannusten noustua, mikä pitkittää inflaatiota. Palkkojen aiempaa vauhdikkaampi kasvu lisää työvoimakustannuksia, mikä nostaa pohjainflaatiota.

Epävarmuus on suurta molempiin suuntiin. Huonossa tapauksessa inflaatio pysyy korkealla odotettua pidempään, ja kylmä talvi nostaa energiakustannukset uusiin ennätyksiin.

Parhaassa tapauksessa viime kuukausina nähty raaka-aineiden ja rahtikustannusten halpeneminen sekä toimitusaikojen lyheneminen painavat inflaatiota ennustetta nopeammin alas. Tämä avaisi oven korkojen laskulle ja talouden elpymiselle.

“Mikä tahansa odottamaton sokki energia-alalla voi johtaa merkittäviin häiriöihin, nostaa hintoja tai pakottaa energian säännöstelyyn. Sillä olisi välittömiä vaikutuksia talouteen”, toteaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Kommentoi
Ylös
>