Kasvusijoittajille keskeinen kysymys ei ole mikä kasvaa, vaan mikä muuttuu.
Kolmetoista vuotta jatkunut kasvuosakkeiden ylituottokausi pysähtyi rajusti Euroopassa alkaneen sodan, koronapandemian jälkeisen toimitusketjushokin, työvoimapulan ja riehuvan inflaation takia.
Mitä kasvusijoittajat voivat odottaa tällaisessa tilanteessa?
Pystyäksemme vastaamaan tähän meidän on tarkasteltava kasvun ajureita tarkemmin. Kasvun edellytys on, että tuotteen tai palvelun tarjonta vastaa kysyntää, mutta tarjonta ja kysyntä eivät ole staattisia. Kysyntään ja tarjontaan vaikuttaa kolme ”moottoria”: laajeneminen, disruptio ja korvaava kasvu.
Mitkä näistä tekijöistä ovat toimineet kasvun ajureina tällä vuosikymmenellä? Mihin ne johtavat tulevaisuudessa?
Laajentumisen kasvumoottori lisää kierroksia, kun tuotteen tai palvelun kysyntä kasvaa. Lisääntynyt kysyntä voi johtua makrotaloudellisista syistä, kuten alhaisista koroista tai innovaatioista, kuten mobiilisovelluksista.
Jotkin laajentumiskasvumoottorit yskivät, kun makrotalouden tila muuttuu vähemmän suotuisaksi ja innovaatioiden uutuudenviehätys hiipuu.
Markkinoille ilmaantuu kuitenkin muita yhtä voimakkaita kasvun mahdollistajia luomaan uusia mahdollisuuksia. Niitä voi etsiä esimerkiksi datan uudenlaisesta käytöstä – se luo ratkaisuja ongelmiin, joihin ei aiemmin ole tartuttu. Yksi mahdollinen kasvun moottori on datan yhdistäminen terveydenhuoltoon.
Toinen disruptoivan kasvun moottori kiihtyy, kun kysyntä ei kasva, mutta tarjonta pystyy tyydyttämään sen aiempaa paremmin.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa verkkokauppa on yli kaksinkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja investoinnit perinteisiin palvelinkeskuksiin ovat enää mitättömän pieniä pilvi-infrastruktuuri-investointeihin verrattuna. Sähköautojen myynti on saavuttanut käännepisteen. Tällaisessa murroksessa kasvuyritysten syntymiseen ei tarvita talouden kasvua.
Kasvun kolmas moottori, niin sanottu korvaava kasvu, ei johdu kysynnän kasvusta, vaan sen muuttumisesta.
Kaksikymmentä vuotta sitten emme tienneet ilmastonmuutoksesta, eikä kysyntää puhtaalle energialle kerta kaikkiaan ollut olemassa. Nyt on.
Kun järjestelmä muuttuu, muuttuvat myös sen ongelmat. Uudet ongelmat merkitsevät myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Kovat ajat eivät siis merkitse sitä, että kasvumahdollisuuksia ei olisi. Kun järjestelmä supistuu, laajentumiseen perustuvat kasvumoottorit voivat sakata, mutta kipukohtien muuttuminen järjestelmän sisällä synnyttää uusia mahdollisuuksia.
Ajatelkaamme viime aikojen muutoksia yltäkylläisyydessä ja niukkuudessa. Viimeisten 10–15 vuoden aikana teknologia on tuonut meille yltäkylläisyyttä. Voimme ottaa välittömästi yhteyttä toisiin ihmisiin missä päin maailmaa tahansa, saada melkein mitä tahansa toimitettua perille kahdessa päivässä ja voimme nauttia loputtomasta TV-sisällöstä. Mainostajilla on käytössään dataa, joka auttaa heitä kohdentamaan viestinsä kuluttajille.
Viimeisen kahden vuoden aikana niukkuus on palannut elämäämme ja tuonut mukanaan kitkaa. Mainostajat ja sääntelyviranomaiset ovat rajoittaneet tietyntyyppisen datan saatavuutta, ja Apple on rajoittanut kolmansien osapuolien sovellusten mahdollisuutta seurata käyttäjien toimintaa verkossa. Dataa ei ehkä ole niukasti, mutta heiluri on siirtymässä järjestelmässä sinne, missä sen hyödyntäminen ja arvo sijaitsevat. Työvoiman niukkuus ja inflaatio kasvattavat liiketoiminnan kustannuksia.
Miksi tällä on merkitystä? Kun yltäkylläisyys muuttuu niukkuudeksi, muuttuvat myös ratkaistavat ongelmat ja kysyntä. Arvoa kertyy niille, jotka joko hallitsevat niukkoja resursseja tai jotka voivat tarjota vaihtoehtoja.
Jos yritys voi hyödyntää ensikäden dataa eli keräämiään ja omistamiaan asiakastietoja, se näyttäisi olevan hyvissä asemissa. Sama pätee tuottavuutta ja automaatiota lisääviin yrityksiin. Mikä tärkeintä, jos markkinat eivät enää kasva laajenemalla, digitalisaatio hyötyy – pilvi, datatiede, ketterä ohjelmistokehitys jne. Jos kakun koko ei kasva, yritykset kasvattavat omien viipaleidensa kokoa digitalisoitumalla muita tehokkaammin.
Vaikka kasvusijoittajat ymmärtävät tämän jo hyvin, sen voimaa ja kestoa ei vieläkään tajuta riittävästi, sillä termi digitalisaatio antaa ymmärtää, että muutos saadaan toteutettua siirtymällä analogisesta pisteestä A digitaaliseen pisteeseen B.
Piste B ei kuitenkaan ole päätepiste. Se on vasta alkua. Digitaalinen maailma sisältää uusia, loputtomasti skaalautuvia työkaluja (ohjelmistot, data, laskentakapasiteetti), joita voidaan käyttää äärettömästi skaalautuvilla tavoilla. Eikä skaalautuvuus lopu viime vuosikymmenien aikana luomaamme infrastruktuuriin. Myös sitä käyttävät resurssit – ihmisen kekseliäisyys ja kykymme ratkaista tulevaisuuden ongelmia – skaalautuvat loputtomasti.
Se on kuitenkin kaikkein voimakkain kasvun moottori.
Dave Bujnowski on sijoituspalveluyritys Baillie Giffordin partneri. Yritys perustettiin Edinburghissa Skotlannissa vuonna 1908, ja sen pääkonttori on edelleen kaupungissa.
