Palkansaajilla on harteillaan paljon asuntolainaa ja rutkasti pakkaselle painunut reaalipalkka, muistuttaa Hypon ekonomisti.
Suomen inflaatio on selvässä laskusuunnassa. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli maaliskuussa 7,9 prosenttia. Helmikuussa inflaatio oli 8,8 prosenttia. Inflaation hidastuminen helmikuusta maaliskuulle johtui muun muassa bensiinin ja dieselin hinnan laskusta sekä sähkön hinnan lievemmästä noususta.
Keskuspankkien erityisen mielenkiinnon kohteena oleva kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 7,1 prosenttia. Pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, koska ne sisältävät muita hyödykeryhmiä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
Maaliskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten asuntolainojen keskikoron, sähkön hinnan ja kulutusluottojen korkojen nousu. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi puolestaan eniten bensiinin, dieselin ja kevyen polttoöljyn halpeneminen.
”Viime vuoden maaliskuussa Ukrainan sodan alkaminen johti öljyn maailmanmarkkinahinnan nousuun ja bensan kallistumiseen, mikä kiihdytti inflaatiota. Siihen verrattuna tilanne on rauhoittunut, mikä on odotetusti hidastanut vuosi-inflaatiota, vaikka edelleen hintataso on muilta osin jatkanut aika rajussakin nousussa”, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi, että kuluttajahinnat kertovat nyt kahta eri tarinaa.
”Inflaatio rauhoittui maaliskuussa tasolle, jota alempana on oltu viimeksi viime elokuussa. Samaan aikaan korkojen nousu kuormittaa asuntovelallisia tavalla, jota ei ole nähty koko kuluttajahintaindeksin historiassa. Kun energian ja ruoan hintavaihteluista puhdistettu pohjainflaatio jatkoi nousuaan, on taistelu yhä pahasti kesken”, Keskinen toteaa.
Keskisen mukaan kuluttajan kannattaakin olla kiinnostunut myös pohjainflaatiosta, joka kertoo hintapaineiden laaja-alaisuudesta.
”Etenkin euroalueen pohjainflaation nousu johtaa tyypillisesti myös korkotason kohoamiseen ja siten kuluttajien köyhtymiseen.”
Asuinkustannukset nousivat maaliskuussa 10,6 prosenttia, mikä selittyy etenkin korkokustannusten nousulla ja viime vuotta kalliimmalla sähkön hinnalla. Asumismenot ovat kuluttajahintaindeksin suurin yksittäinen alaerä, ja ne muodostavat noin neljäsosan kokonaisindeksistä.
Keskisen mukaan näyttää siltä, että eläkeläiset, opiskelijat tai muuta elinkustannusindeksiin sidottua etuutta saavat henkilöt ovat korkean inflaation oloissa suhteellisia voittajia, kun tavallisen palkansaajan ansiot reagoivat kohonneisiin hintoihin huomattavasti hitaammin.
”Kun työssäkäyvä tienaaja köyhtyi viime vuonna ennätyksellisesti ja kamppailee tänä vuonna palkallaan rinta rinnan kohoavien hintojen kanssa, on esimerkiksi kansaneläkeindeksiä tarkistettu kaksi kertaa vuodessa. Tarkistuksia on tarvittu tukalassa tilanteessa, kun ruoan hinnan nousu on koetellut etenkin pienituloisia.”
Samalla ostovoiman lasku on kuitenkin ollut suurinta juuri palkansaajilla. Heillä on harteillaan paljon asuntolainaa ja rutkasti pakkaselle painunut reaalipalkka, Keskinen toteaa.
”Pohjainflaatio piinaa siis meitä vielä, kun tehdyt palkankorotukset siirtyvät tuotteiden ja palveluiden hintoihin.”
