Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli 0,2 prosenttia heinäkuussa 2025. Myös kesäkuussa inflaatio oli myös 0,2 prosenttia. Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,2 prosenttia.
Heinäkuussa 2025 inflaatiota nosti eniten yleinen sairaalamaksu, kahvi ja matkaviestintäpalvelut. Inflaation nousua hillitsi eniten asuntolainojen keskikorko, kulutusluottojen korot ja sähkö.
Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli sekin alhainen, vain 0,3 prosenttia. Pohjainflaation laskennassa otetaan huomioon kaikki kuluttajatuotteet ja -palvelut, lukuun ottamatta elintarvikkeita sekä energiaa, jotka sisältävät muita hyödykkeitä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen toteaa viestipalvelu X:ssä, että päätekijä Suomen alhaiseen inflaatioon on korkojen lasku.
Suomessa inflaatio jatkoi kansallisella mittarilla mitattuna (KHI) myös heinäkuussa erittäin vaimeana. Vuosimuutos oli vain 0,2 %. Päätekijänä näin vaimeaan inflaatioon on korkojen laskun vaikutus.
— Janne Ronkanen (@RonkanenJanne) August 14, 2025
Sen sijaan YKHI-inflaatio, jossa korot eivät ole mukana, oli heinäkuussa 2,0 %. pic.twitter.com/vDXj1ciKvx
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli heinäkuussa 2,0 prosenttia. Kesäkuussa se oli 2,0 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli heinäkuussa myös 2,0 prosenttia.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.
STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina varoittaa, että Suomi on jo lähdellä deflaatiota.
”Suomi roikkuu deflaation partaalla kuten ennakoin käyvän jo aikoja sitten”, hän kirjoittaa X:ssä.
Heinäkuussa inflaatio vaivaiset 0,2 %. Suomi roikkuu deflaation partaalla kuten ennakoin käyvän jo aikoja sitten. Nyt korot laskevat inflaatiota peräti 1,2 %-yks. Huomionarvoista, että ilman alv-korotusta Suomi olisi vajonnut jo deflaatioon. https://t.co/p45CbyLB0U pic.twitter.com/Ua5h2DFd9C
— patriziolaina.bsky.social (@PatrizioLaina) August 14, 2025
OP Ryhmän vanhempi ekonomisti Tomi Kortela toteaa kuitenkin X:ssä, että laajempi hintojen tarkastelu osoittaa, että hintojen nousu on nopeampaa kuin vuosina 2016-2021.
”Toisin sanoen matala inflaatio perustuu suhteellisen pieneen joukkoon hintoja”, hän tähdentää.
Kulutajahintaindeksillä mitattuna hintojen nousu on juuri nyt hidasta (heinäkuussa 0,2 %). Laajemmin tarkasteltuna hintojen nousu ei näytä aivan näin hitaalta, vaan on nopeampaa kuin 2016-2021. Toisin sanoen matala inflaatio perustuu suhteellisen pieneen joukkoon hintoja. pic.twitter.com/S8yQ4zSJ2e
— Tomi Kortela (@KortelaTomi) August 14, 2025
