EKP:n neuvosto päätti tämänpäiväisessä kokouksessaan nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä.
EKP:n neuvosto päätti nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 10. toukokuuta lähtien 3,75 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,0 prosenttia ja talletuskorko 3,25 prosenttia.
Ohjauskorko on keskuspankin määrittämä korkotaso, jolla se tarjoaa rahoitusta pankkisektorille ja säätelee näin rahapolitiikkaa. Kun ohjauskorko nousee, pankit joutuvat maksamaan enemmän korkoa lainoistaan keskuspankille, mikä kasvattaa niiden kuluja. Tämä taas johtaa yleensä siihen, että pankit nostavat myös omia lainojensa korkoja, jotta voivat säilyttää kannattavuutensa ja kompensoida kasvaneita kuluja.
Kun pankkien lainojen korot nousevat, myös markkinakorot yleensä nousevat, sillä markkinakorot määrittyvät tarjonnan ja kysynnän perusteella. Kun pankkien kustannukset kasvavat, niiden tarve nostaa korot omille lainoilleen kasvaa, ja tämä kasvattaa yleistä korkotasoa markkinoilla. Euribor-korko on yleisin markkinakorko euroalueella.
Keskipitkän aikavälin inflaatiokehitys on hyvin samansuuntaista kuin edellisessä kokouksessa ennakoitiin. Keskuspankin mukaan hinnankorotuspaineita on vielä runsaasti, vaikka inflaatiovauhti on viime kuukausina hidastunut.
Euroalueen inflaatiovauhti kääntyi huhtikuussa huhtikuussa nousuun sen jälkeen, kun inflaatio oli laskenut viisi kuukautta peräkkäin.
Hinnat nousivat huhtikuussa 7,0 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, kun maaliskuussa vuosi-inflaatio oli hieman vähemmän, 6,9 prosenttia.
Vaikka EKP ei ole saanut inflaatiota taltutettua, aiempien koronnostojen vaikutus näkyy kuitenkin jo selvästi rahoitusolojen ja rahan määrän kehityksessä euroalueella. Jää siis vielä nähtäväksi, miten nopeasti vaikutus tuntuu reaalitaloudessa, EKP toteaa tiedotteessaan.
EKP:n neuvosto pyrkii korkopäätöksillään varmistamaan, että ohjauskoroilla pystytään hillitsemään kysyntää riittävästi eikä keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen.
Keskuspankin mukaan riippuu tilanteen kehityksestä, miten paljon ja kuinka kauan korkoja vielä nostetaan. EKP pyrkii ennakoimaan inflaatiokehitystä taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta kulloinkin saatavien tietojen pohjalta, ja lisäksi se seuraa ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaatiovauhdin kehitystä ja tarkkailee, miten rahapolitiikan vaikutus näkyy taloudessa.
EKP:n rahapolitiikka vaikuttaa talouteen ensisijaisesti ohjauskorkojen välityksellä. Lisäksi omaisuuserien osto-ohjelmassa annetaan sijoitusten määrän pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti.
EKP:n neuvoston tämänhetkisen näkemyksen mukaan on mahdollista, että eurojärjestelmälle palautuvia varoja ei tarvitse enää sijoittaa uudelleen kesäkuun jälkeen.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist toteaa Twitterissä, että EKP nosti ohjauskorkoa vähän, ja keskuspankki on jo varuillaan rahapolitiikan kiristämisessä.
”Edetään pienin askelin ja toivotaan, että kohta jo riittää”, Appelqvist kommentoi.
