
Helsingin pörssi on laskenut kuluvana vuonna noin neljä prosenttia. Samaan aikaan esimerkiksi Tukholman ja Kööpenhaminan pörssien yleisindeksit ovat nousseet alkuvuonna lähes kymmenen prosenttia.
Samalla Yhdysvalloissa S&P 500 on kivunnut alkuvuonna peräti yli 15 prosenttia ja Euroopan suurimpien yhtiöiden Euro Stoxx 50 -indeksi on noussut lähes 16 prosenttia.
Mikäs selittää Helsingin pörssin vaisuuden?
Takana on monia syitä, arvioi S-Pankin päästrategi Lippo Suominen.
Suomisen mukaan pörssiä hallitsee isoilla painoilla muutamat yritykset, joilla on ollut omia haasteitaan. Esimerkiksi Nordealla kiinteistömarkkinat Pohjoismaissa, Koneella Kiinan asuntorakentaminen ja Fortumilla sähkön hinnan lasku, Suominen luettelee.
Suurimpien yhtiöiden merkitystä ei voi väheksyä, sillä markkina-arvoilla pörssin 10 suurinta yhtiötä kattaa noin 60 prosenttia koko pörssin yhteenlasketusta markkina-arvosta.
Muitakin syitä löytyy.
”Isompina teemoina voidaan nostaa Helsingin pörssin syklisyys, Kiinan odotettua vaisumpi kasvu korona-avautumisen jälkeen ja korkojen nousun vaikutus kotimaiseen talouteen. Toisaalta Suomesta ovat puuttuneet isot houkuttelevat teknoyhtiöt, jotka ovat olleet maailmalla nousukärjessä”, Suominen toteaa.
Kotimaisten osakkeiden tuottoero muuhun maailmaan on päästrategin mukaan kasvanut turhankin suureksi.

”P/E-arvostukseltaan Suomi on viime vuosina ollut Eurooppaa ja Japania kalliimpi, mutta nyt arvostus on valunut hieman muita alemmaksi.”
Suomisen mukaan tuloksissa on monilla yhtiöillä paineita tänä vuonna, mutta se näkyy jo pitkälti osakehinnoissa. Lisäksi Nato-jäsenyyden myötä Suomen ulkoiset riskit ovat vähentyneet, minkä pitäisi vakuuttaa ulkomaisia sijoittajia.
Sitten on ne osingot.
”Perinteinen osinkotuottokin on Suomen puolella, sillä osingoilla pääsee Helsingin pörssissä jo lähes viiden prosentin tuottoon. Näemmekin Suomen monessa suhteessa aiempaa houkuttelevampana markkinana, joten nostamme kotimaan osakkeet ylipainoon”, Suominen toteaa.